Honda HR-V on saavuttanut menestystä Suomessakin edullisena nelivetoautona. Osittain edellisen Civicin tekniikkaan perustuva malli esiteltiin vuoden 1999 alussa ja 10 cm pitempi viisiovinen vuonna 2000. Vuodelle 2002 malli uudistui hieman, mm. keula sai enemmän ilmettä.
HR-V:stä on olemassa myös pelkästään etuvetoinen versio, mutta Suomeen tuodaan nykyään mallia, jossa on tarvittaessa mukaan kytkeytyvä neliveto.
HR-V on ulkonäöltään selkeästi omanlaisensa. Ainoastaan perä muistuttaa edellisen sukupolven Volvo V70:ää. Tarkemmin tarkasteltuna muotoilu ei ole kovinkaan rohkea vaan oikeastaan aika yksinkertainen. Auto on 10-20 cm henkilöautoja korkeampi, joten näkyvyys eteen on hyvä. Sen sijaan taakse näkyvyys on yllättävän heikko.
Sisätiloiltaan HR-V on hieman nykyistä Civiciä ahtaampi. Auto on rekisteröity vain neljälle, joille onkin tarjolla kelvolliset sisätilat. Myös tavaratila on Civiciä pienempi, mutta takaistuimen kaatamalla tilaa löytyy hyvin. Istuimien muotoilu on laimea, mutta edessä kelvollinen. Sen sijaan ohjauspyörä jäi ainakin itselläni liian eteen eikä pituussäätöä ole.
HR-V:n moottori on Civicistä tuttu pitkäiskuinen 1,6-litrainen. Perusmallissa tehoa on 105 hv ja koeajetussa VTEC-mallissa 124 hv. 1,6-litrainen moottori on 1300 kg:n painoiseen maasturiin pieni, mutta VTEC:n kiihtyvyys jäi kyllä odotuksiakin vaisummaksi. Ohituksissa tarvittaisiin enemmän puhtia. Parhaiten voimaa tuntuu olevan liikkeelle lähdettäessä, ehkä moottorin pitkäiskuisuuden ansiosta.
HR-V:n varustelu on parin vuoden takaista perheautotasoa. Siitä löytyy ABS-jarrut, kauko-ohjattu keskuslukitus ja sähkölasit. ES-mallissa on myös ilmastointi, takaspoileri ja kevytmetallivanteet. Sivuturvatyynyjä, valonpesimiä, ajotietokonetta tai stereoita ei ole.
Hallintalaitteet ovat normaalia japanilaistyyliä eli ongelmattomat. Sisustus on jopa hieman laadukkaamman tuntuinen kuin Civicissä. Sinipohjaiset mittarit ja yksityiskohdat piristävät.
