Subaru Impreza on tullut markkinoille vuonna 1993. Sen jälkeen auto on kokenut uudistuksia useaan kertaan. Perusteellisin muutos tapahtui vuoden 2000 lopussa. Viimeksi 2002 vuoden lopussa uusittiin keulan ja perän muotoilua. Perustekniikka on kuitenkin säilynyt suurelta osin ennallaan.
Impreza oli aikoinaan selvästi ylemmän keskiluokan auto, mutta pienet perheautot ovat viime vuosina ajaneet tiloissa Imprezan ohi. Oikeastaan enää Nissan Almeran ja Hyundai Accentin takaistuintilat ovat Imprezaa pienemmät. Takatilat ovat riittävät lähinnä kahdelle keskimittaa lyhyemmälle matkustajalle. Myös tavaratila on pieni, siihen vaikuttaa osaltaan nelivetotekniikan vaatima tila. Tilaa ei kuitenkaan ole erityisen paljon pituus- eikä leveyssuunnassakaan ja saranat vievät vielä osansa. Tavaratila ei ole monikäyttöinen, mutta on varustettu suksiluukulla.
Imprezan etuistuimet ovat urheilulliset. GX:n istuimet ovat miellyttävät ja tukevat. Pientä toivomista on selkänojan yläosan kaartamisessa liian taakse sekä vanhoillisjapanilaisessa portaallisessa selkänojan pikasäädössä. Näkyvyys Imprezan kuljettajan paikalta on ilahduttavan hyvä joka suuntaan.
Imprezan 125-hevosvoimainen 2,0-litrainen boxer-moottori vaikutti nyt muutaman vuoden takaisia muistikuvia pirteämmältä. Aikaisemmin alakierroksilla vaivannut voimattomuus oli poissa ja moottorista jäi hyvinkin joustava vaikutelma. Ohituskiihtyvyys ei vastaa 2,0-litran tilavuuden antamia odotuksia, mutta kaikkiaan moottori on arkiajoon hyvin soveltuva voimanlähde.
Impreza on tunnetusti nelivetoinen auto ja alustarakenne on hyvinkin samanlainen kuin ensimmäisessä Legacyssä 1980-luvun lopulla. Kesäkeleillä nelivedon vaikutusta ajettavuuteen ei huomaa. Imprezan ajettavuudesta päällimmäisenä jäi mieleen hieman tavallista raskaampi ohjaus, jossa voimaa on käytettävä myös palautettaessa.
Impreza GX:n varustelu on pienten perheautojen perusmallien tasolla. Vakiona on ABS, 2 turvatyynyä, termostaattiohjattu manuaali-ilmastointi, kauko-ohjattu keskuslukitus, sumuvalot, lämmitettävät sähköpeilit ja ajovaloautomatiikka. Lisävarusteet rajoittuvat automaattivaihteistoon ja metalliväriin, joka on pakollinen ei-valkoista autoa haluavalle.
Kojelauta on rakennettu japanilaisten vakiokäytäntöjen mukaan ja toiminnot löytyvät omilta paikoiltaan. Kytkimen liikerata on hieman pitkä. Kojetaulusta löytyy hieman muodikasta alumiinia. Muotoilu on hieman omaperäinen.
