Jätä ilmainen ilmoitus

Neljä viimeksi katsomaa autoasi on listattuna tähän.

Suosikkilistasi on täynnä. Voit lisätä enintään 25 kohdetta.

Voit lisätä enintään 25 kohdetta suosikkilistallesi

Autoesittely Ford Focus 2004-2011

Autoesittely Ford Focus 2004-2011
Ensimmäisen sukupolven Ford Focus oli aikanaan hyvin modernisti muotoiltu auto niin ulkoa kuin sisältä. Vuoden 2004 lopussa esitelty toinen sukupolvi oli toteutettu varovaisemmin.

Muotoilu muistutti vahvasti aikaisempaa, mutta näytti entistä matalammalta lisääntyneen pituuden ja leveyden sekä voimakkaasti viistotun takalasin ja tuulilasin takia. Perusrakenteensa Focus jakoi C-Maxin, Mazda 3:n ja Volvo S40/V50:n kanssa.

Sisätiloiltaan Focus oli luokkansa parhaimmistoa, vaikka korin peräti 1,84 metrin leveyttä hukkaantuikin paljon paksuihin oviin ja laskeva kattolinja verotti hieman pääntilaa. Ajoasento oli myös erinomainen ja istuimet kelvolliset, kovin alas istuinta ei tosin saanut. Tavaratilaa viistoperässä oli perusasennossaan mukavat 385 litraa. Suurten esineiden kuljettamista rajoitti loiva takalasi. Keväällä 2005 esitellyssä farmarissa tilaa oli 475/1525 litraa, mikä puolestaan ei yltänyt aivan luokan suurimpiin mittoihin. Farmarinkin tavaratila oli kuitenkin käytännöllisesti muotoiltu. Kesällä 2005 myyntiin tuli myös melko harvinaiseksi jäänyt 4-ovinen sedan. Keväällä 2006 tuli vielä kovakattoinen Focus Coupe-Cabriolet, joka valmistettiin Pininfarinan tehtaalla Italiassa.

Edeltävän mallin tapaan ajettavuus oli Focuksen ykkösvaltti. Ohjaustuntoa moitittiin hivenen edeltäjän upeaa toteutusta heikommaksi, mutta edelleen Focus oli mainio ajettava mutkatiellä. 2,0-litraisissa ohjaustehostin on sähkö-hydraulinen, mutta tuntumassa ei ole olennaista eroa perusmallien hydrauliseen. Focuksen jousitus oli jämäkkä eikä tarjonnut aivan parasta mukavuutta.  Ajonvakautus oli aluksi lisävaruste 800 euron hintaan.



Moottorivalikoiman alapäässä olivat aikaisemminkin käytetyt 1,4- ja 1,6-litraiset (80 ja 100 hv). 1,8-litraisen oli korvannut muuttuvalla venttiilinajoituksella varustettu 1,6-litrainen Ti-VCT (115 hv). Tehokkain bensamoottori oli aluksi Mazdan suunnittelema 2,0-litrainen (145 hv). 1,6-litraisten erot tulevat käytännössä esiin etenkin kierroslukualueen yläpäässä, mutta myös tyhjäkäynnin tuntumassa tehokkaammassa versiossa on enemmän voimaa. Molemmissa melko lyhyet välityssuhteet parantavat ohituskiihtyvyyttä. 1,4-litrainen on Focuksen painoiseen autoon turhan voimaton.

Myös 1,6-litraisesta dieselistä oli nyt kaksi teholuokkaa: 90- ja 109-hevosvoimaiset. 2,0-litraisessa dieselissä oli tehoa 136 hv. Kaikki dieselit olivat nyt moderneja ja taloudellisia PSA:n kanssa kehitettyjä, mutta Ford valmisti ne itse Englannissa. Dieselit olivat 16-venttiilisiä ja ahtimet varustettu säätyvillä johdesiivillä.

Fordin tapaan automaattivaihteistoja oli tarjolla niukasti. Suomeen tuotiin automaattina vain 100- ja 145-hevosvoimaisia bensaversioita sekä pieni määrä portaattomalla CVT-automaatilla varustettuja 109-hevosvoimaisia dieseleitä.

Focuksen perusmalli oli melko niukasti varusteltu Ambiente. Siinä oli vakiona mm. radio/kasettisoitin, 4 turvatyynyä ja keskuslukitus ilman kauko-ohjausta. Luokan normaalia tasoa vastasi Trend, jossa oli mm. manuaali-ilmastointi, CD-soitin, pääturvatyynyt, kauko-ohjattu keskuslukitus ja lämmitettävät sähköpeilit. Urheilullisesti varustetussa Sportissa oli mm. urheilulliset istuimet ja jousitus, sumuvalot, ajotietokone, nahkaratti ja korin väriset peilit. Kallein versio oli Ghia, josta löytyi mm. automaatti-ilmastointi, vakionopeussäädin ja sadetunnistin. Ghian kanssa suunnilleen samaa tasoa edusti meillä tässä vaiheessa lähes tuntemattomaksi jäänyt Titanium, jossa oli urheilulliset etuistuimet, osittainen nahkaverhoilu, Sony-audiojärjestelmä, mutta ei vakionopeussäädintä.

Syksyllä 2005 esiteltiin malliston vauhtiversio ST. Sen moottori oli Volvon ahdettu 2,5-litrainen. Tehoa oli 225 hv. Ulkonäölliset erot perusmalleihin eivät olleet kovin suuria. Merkittävin ero oli etupuskurin suuri ilmanottoaukko. Alustaa oli jämäköitetty asiaankuuluvasti ja ohjaus oli muita Focuksia nopeampi. Varustelu vastasi suunnilleen Sport-tasoa. Vuonna 2009 esiteltiin Focus RS, jossa moottorin teho oli nostettu 305 hevosvoimaan. Keväällä 2010 tuli vielä 500 kappaleen erä peräti 350-hevosvoimaista mattamustaksi maalattua Focus RS500:aa.



Maaliskuussa 2006 poistettiin Ambiente-mallit ja esiteltiin erikoismalli Trend X, jossa oli mm. metalliväri, nahkaratti, kevytmetallivanteet, korinväriset peilit ja ovenkahvat, sumuvalot, bluetooth ja avaimeton käynnistys. Myynnillisesti merkittävämpi oli toukokuussa 2007 esitelty Collection, joka korvasi suurimman osan Trend-varustelluista malleista. Sen varusteita olivat mm. vakionopeussäädin, sumuvalot, nahkaratti ja korinväriset peilit ja ovenkahvat. Ajonvakautus oli tullut 1,4-litraista lukuun ottamatta vakiovarusteeksi syyskuussa 2006.

 Vuoden 2008 alussa esiteltiin uudistetut Focukset, jotka on helposti tunnistettavissa keulan uusista muodoista. Myös perässä oli uutta muotoilua ja ulkopeilit olivat entistä suuremmat ja vilkuilla varustetut. Mittaristo oli uusi, samoin verhoilumateriaalit. Suomen moottorivalikoimassa tehokkaammat 1,6-litraiset versiot korvattiin 1,8-litraisilla. Näistä bensamoottori ei aivan vastannut 125 hv teholukemaa, mutta Fordin omaa suunnittelua edustava diesel (115 hv) oli paljon entistä 1,6-litraista vanhanaikaisempi. 1,8-litraisen dieselin vääntö pienillä kierroksilla on heikko ja huohottimen jäätyminen ongelmallista. Onneksi tehokkaampi 1,6-litrainen palasi syksyllä 2008 mallistoon hiukkassuodattimella varustettuna, tosin 1,8-litraista kalliimpana. 2,0-litraiseen dieseliin tuli saataville Getragin kaksoiskytkinvaihteisto nimellä Powershift. 1,8-litraisen bensamoottorin sai myös E85:ttä käyttävänä Flexifuel-versiona.

Perusmalli oli nyt Trend. Sen varusteluun sisältyi mm. ajonvakautus, manuaali-ilmastointi, kauko-ohjattu keskuslukitus, ajotietokone ja sumuvalot. Dieseleissä oli kellolla varustettu polttoainelämmitin. Trend-mallin istuinverhoilu oli melko halvan näköinen. Kalliimmat Titanium- ja Ghia-varustelut olivat lähes yhtenevät. Molemmissa oli 2-alueinen automaatti-ilmastointi, 16” kevytmetallivanteet, etu- ja takaistuinten keskikyynärnojat, sadetunnistin ja lukuvalot. Ghiassa oli lisäksi vakionopeussäädin, lämmitettävä tuulilasi ja plyysimäinen verhoilu. ST:n varusteita Trendin lisäksi olivat mm. Recaro-istuimet, 18” kevytmetallivanteet ja sadetunnistin.

Vakiomallien lisäksi tuotantoon tuli myös ekoversio Focus ECOnetic. Sen moottori oli 90-hevosvoimainen perusdiesel, jonka moottorinohjausta oli säädetty taloudellisemmaksi. Lisäksi jousitus oli 10 mm madallettu ja helmoissa oli ilmanohjaimet. Vakiona oli Trendin lisäksi automaatti-ilmastointi. Vuoden 2009 lopussa ECOnetic moottori vaihtui 109-hevosvoimaiseksi ja lisävarusteeksi tuli sammutusautomatiikka.



Syksyllä 2008 tuli erikoismalli Sport WRC, jonka sai vain 1,8-litraisella dieselillä varustettuna. Vakiona oli mm. sporttista koristelua, kuten takaspoileri, avaimeton käynnistys, automaatti-ilmastointi ja keskikyynärnoja.

Keväällä 2009 esitellyssä Trend Designissa oli Trend-varustelun lisäksi automaatti-ilmastointi, vakionopeussäädin ja 16” kevytmetallivanteet. Vuosimallissa 2010 oli lisäksi bluetooth ja urheilulliset etuistuimet.

Syyskuussa 2010 tuotantoon jäivät enää 1.6/100 hv, 2.0, 2.5 ST ja 1.6 TDCi/109 hv. Kolmannen sukupolven Focukset saapuivat Suomeen maaliskuussa 2011.

Ensimmäisen Focuksen suurin heikkous oli äänieristys. Toiseen sukupolveen eristeitä lisättiin, mutta edelleen Focus oli yksi luokkansa meluisimmista autoista. Erityisesti karkealla pinnalla kumisevat rengasäänet häiritsevät.

Sisustuksessa edeltävän kaarevat muodot olivat vaihtuneet selkeälinjaisempiin, ja ergonomia oli hyvällä tasolla. Perusradiota tasokkaampi Sony-audio on vaikeakäyttöinen. Sisustuksen laatuvaikutelma ei edelleenkään ollut kovin korkeatasoinen. Matkustajan turvatyyny ei ollut poiskytkettävä.

Pääosa Focuksista valmistettiin Saksan Saarlouisissa, sedanit tulivat Espanjasta. Vikatilastoissa Focus on sijoittunut selvästi keskitason yläpuolelle. Ongelmia on ennen kaikkea ruosteenestossa ja 1,6-litraisissa dieseleissä, joista on vaurioitunut turboja. 1.6 Ti-VCT:ssä on jonkin verran ollut ongelmia muuttuvan venttiilinajoituksen kanssa. Yhteistä bensamalleille ovat sytytyspuolien viat. Pyöränlaakerit kestävät keskimääräistä heikommin. Vetoakselin suojuskumit eivät ainakaan alkuvuosien Focus II:ssakaan ole tiiviit ellei niitä ole liimattu paikoilleen. Focuksen huoltoväli on 20 000 km, mutta huoltokustannukset ja varaosahinnat ovat kohtuulliset.

Focus on koko mallihistoriansa ajan ollut suosittu malli, joten tarjontaa on hyvin. Kohtuulliseen hintatasoon nähden käytetty Focus on hyvä valinta, jos melu ei haittaa ja urheilullinen ajotuntuma miellyttää.

Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011
Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011
Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011
Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011 Autoesittely Ford Focus 2004-2011
Kommentit

Uusimmat autoartikkelit

Sammio
Alma MediaPartners Oy © Alma Mediapartners Oy
Autouutiset muissa Alma Median verkkopalveluissa
Iltalehti.fi autot | Kauppalehti.fi autot | Aamulehti.fi autot
Kilpailuta autohuolto
AutoJerry.fi
Vertaile ja varaa katsastus:
Katsastushinnat.fi