Jätä ilmainen ilmoitus

Neljä viimeksi katsomaa autoasi on listattuna tähän.

Suosikkilistasi on täynnä. Voit lisätä enintään 25 kohdetta.

Voit lisätä enintään 25 kohdetta suosikkilistallesi

Autoesittely Alfa Romeo Giulietta (2011)

Alfa Romeo esitteli Giulietta-mallinimen ensimmäistä kertaa vuonna 1954. Tuo Bertonen muotoilema coupe on vielä tänäkin päivänä todellinen kaunokainen.
Autoesittely Alfa Romeo Giulietta (2011)

Seuraavan kerran Alfa esitteli Giulietta-nimisen auton vuonna 1977. Pyöreät muodot vaihtuivat tuolloin särmikkyyteen, mikä jakoi mielipiteitä. Nyt Alfa on ottanut Giulietta-nimen käyttöön kolmannen kerran historiansa aikana ja kuinka ollakaan, puheet kääntyvät taas kerran väistämättä auton muotoiluun. Uusi Giulietta kun sattuu olemaan niin pirun hyvännäköinen.

Ulkoa

Giulietta jatkaa muotoilullaan Alfa Romeon uutta tyylisuuntaa. Kriittisimmät Alfafanit eivät merkin uutta tyyliä vielä mutisematta hyväksy, mutta eipä pienten perheautojen sarjasta Giuliettaa paremman näköistä autoa kyllä löydy. Takaovien avauskahvat ovat piilotettu ikkunoiden reunaan ja nopeasti vilkaistuna auto näyttää kolmioviselta.



Giulietta on 4,35 metriä pitkä ja 1,8 metriä leveä. Ulkomitoiltaan auto asettuu Astran ja Golfin välimaastoon, Astran ollessa kolmikon suurin. Omamassaa uutuudella on 1300 kiloa, aivan kuten samankokoisilla kilpailijoillakin.

Sisältä


Koeajettu auto oli varusteltu Pack sport-nimisellä varustepaketilla, joka tuo sisustaan muun muassa kojetauluun tumman harjatun alumiinipaneelin, punaiset tikkaukset ohjauspyörään ja penkkeihin sekä tumman sisäkattoverhoilun.

Sisusta näyttää ja myös tuntuu melko hyvältä. Ainoastaan mittariston ja radion näyttöjen vanhahtava punainen vaikutelma ei oikein sovi muuten nykyaikaisen tyylikkääseen sisustukseen. Nopeus- ja kierroslukumittari ovat omissa syvennyksissään mittaristossa, juuri niin kuin niiden Alfa Romeossa pitääkin olla.

Etuistuimet vaikuttavat ensisilmäyksellä melko hyvin topatuilta ja reisituki näyttää kerrankin riittävän kookkaalta. Valitettavasti istahtaminen ratin taakse ei aivan vastaakaan odotuksia. Kookkaan näköinen reisituki tuntuu valahtavan pois juuri sieltä, mihin sitä olisi kaivannut. Kuitenkin koeajolenkillä ajoasentoon tottui ja penkillä viihtyi.

Kun virittää kuljettajan penkin 186-senttiselle vartalolle sopivaksi ja siirtyy takapenkille, ovat polvet kiinni kuljettajan penkissä. Lisäksi taaksepäin laskeva katto syö pääntilan ja pää ottaa tukevasti kattoon kiinni. Matalan takaistuimen muotoilukaan ei juuri kehuja ansaitse. Lyhyemmät ihmiset voivat olla asiasta eri mieltä.

Litroja takakonttiin menee 350. Tässäkin suhteessa Giulietta edustaa pienten perheautojen kovin tasaista luokkaa.

Euro NCAP-törmäystestistä Giulietta sai 87 pistettä sadasta ja näin ollen viisi tähteä. Tulos on kompaktikokoluokan autojen historian paras. Turvallisuusajattelu on nostettu Fiat-leirissä korkealle.



Koeajoautossa oli näyttävyyden vuoksi 18-tuumaiset kevytmetallivanteet ja niiden päällä leveät nastarenkaat. Ainakin tällä rengastuksella auton sisämelu on melkoisen voimakasta. Pidemmällä maantiesiirtymällä asia alkoi jo hermostuttaa. Maltillisempi rengastus tuskin pahentaisi asiaa.

Moottori ja voimansiirto

Koeajettua autoa liikutti 1,4-litrainen, vuoden moottoriksikin valittu, ahdettu bensiinikone. Multiair-lisänimen moottori on saanut Fiat-konsernin uudesta venttiilien ajoituksen säätötekniikasta. Huipputehoa moottori antaa 125 kilowattia eli 170 hevosvoimaa ja huippuvääntöä 250 newtonmetriä 2500 minuuttikierroksella.

Muut moottorivaihtoehdot Giuliettaan ovat nekin ahdettuja. Perusmoottori on myös 1,4-litrainen bensiini, joka tuottaa 88 kilowatin eli 120 hevosvoiman huipputehon. Moottorivalikoiman tehokkain moottori on nimeltään 1750 TBi. Kyseinen 1,7-litrainen moottori tuottaa 173 kilowatin eli 235 hevosvoiman huipputehon ja 340 newtonmetrin huippuväännön.



Dieselmoottoreita tämän hetkinen hinnasto tuntee kaksi. Molemmat niistä ovat kaksilitraisia. Pienempitehoisesta irtoaa 103 kilowattia eli 140 hevosvoimaa ja tehokkaammasta 125 kilowattia eli 170 hevosvoimaa. Lisäksi 1,6-litrainen dieselmoottori on tulossa myöhemmin Suomen hinnastoon.

170-hevosvoimainen bensakone kuljettaa Giuliettaa hyvän väännön turvin melkoisen vauhdikkaasti. Veto alkaa jo 1700 kierroksen paikkeilta, vaikka huippuväännön ilmoitetaan alkavan vasta 800 kierrosta myöhemmin. En voi valittaa.

Vaihteisto on kuusivaihteinen ja suurinta vaihdetta voi käyttää vielä kuudenkympin nopeudessakin. Pienemmälle vaihteelle vaihto paremman kiihtyvyyden toivossa on toki mahdollinen, sillä vaihteisto on erinomaisen napakka ja vaihdekepin liikkeet ovat lyhyitä ja täsmällisiä. Kaksoiskytkinautomaatti on tulossa markkinoille myöhemmin.

Vaikka moottori ja vaihteisto toimivat hienosti, jää yhtä asiaa kaipaamaan - nimittäin moottorin ääntä. Korostetun urheilulliseen autoon pitäisi moottorin mekastuksen kuulua ainakin osittain kuljettajan korviin. Tämän moottorin yhteydessä sellaiset elämykset kuitenkin jäävät uupumaan. Toivottavasti edes tehokkaimmassa mallissa asia on toisin.

EU-normien mukaisessa kulutustestissä 1,4 Multiairille on mitattu yhdistetyksi kulutukseksi 5,8 litraa sadalle kilometrille, mikä on suoritusarvoihin nähden kiitettävä tulos. Kuitenkin koeajolenkillä moottorin voimavaroja tuli testailtua ja kulutus oli sen mukaista - ajotietokone näytti lenkin lopussa 7,5 litran keskikulutusta.

Ajettavuus ja alusta

Giuliettan alustassa käytetään edessä tuttua ja turvallista MacPherson-joustintukirakennetta. Takana on puolestaan uusi Multilink-niminen monivarsituenta. Ohjaustehostin on Fiat-konsernin nykysuuntauksen mukaisesti sähköinen.

Autossa olleeseen Pack Sport-varustepakettiin kuuluu myös urheilullisempi, toisin sanoen jäykempi alusta. Urheilualusta on melko kova, mutta silti siihen on onnistuttu saamaan pientä pintapehmeyttä. Terävimmät saumat tiessä kyllä tuntuvat persauksissa, mutta eivät niin pahasti kuin voisi olettaa. Rengasvalinnoillakin voi vaikuttaa olennaisesti alustan jämäkkyyteen. Koeajoauton 18-tuuman nastarenkaat ovat varmaankin sieltä jämäkämmästä päästä. Alustan toiminta ansaitsee siis kiitosta.

Ohjauksen toteutus sen sijaan ei miellytä. Ohjaus kyllä palauttaa keskiasentoon aivan hyvin ja ohjausvastekin on looginen, mutta ohjaustuntoa ei Giuliettasta löydy. Kun istahdit ennen Alfa Romeon ratin taakse ja lähdit ajamaan, tunsit olevasi osa autoa. On suuri pettymys, kun huomaa ettei asia olekaan enää niin.

Autossa on Miton tapaan DNA-järjestelmä, joka mahdollistaa auton ajettavuuden muuttamisen eri ajotilanteisiin sopivasti. D tarkoittaa urheilullista dynamic-ajotilaa, N puolestaan normal-ajotilaa, ja A taasen allweather-ajotilaa, joka on kehitetty liukkaisiin oloihin.

Dynamic-ajotila vähentää ohjauksen tehostusta, jolloin ohjauksesta tulee jäykempi. Tuntoa ohjaukseen ei silti tule tippaakaan lisää. Lisäksi D-asetus tuo kaasuun vastaavuuteen huomattavasti lisää terävyyttä. Alfa myös ilmoittaa moottorin suoritusarvojen olevan huipussaan juuri dynamic-asetuksella.

Normal-ajotilassa ohjaus on tehostettu voimakkaammin. Kaasuun vastaavuus on paljon pehmeämpää kuin dynamic-moodissa.

Allweather-asetuksella ohjaus toimii normal-moodin tavoin, mutta ajonvakautusjärjestelmä rapsii alkavat luistot herkemmin kiinni.

Varusteet ja hinnoittelu

Giuliettan varustelu riippuu pitkälti moottorista. 120-hevosvoimaisen moottorin yhteydessä voi valita Turismo- tai Giulietta-varustuksen. 170-hevosvoimainen bensiini ja molemmat tällä hetkellä hinnastossa olevat dieselit ovat suoraan Giulietta-varusteisia. 1750 TBi-moottorin yhteydessä saa korkeimman Quadrifoglio Verden, eli lyhyemmin sanottuna QV-varustelun.

Turismo-varustelu täyttää perustarpeet, mutta suurempia hienouksia ei siitä kuitenkaan löydy. Ilmastointi on manuaalinen, etuistuimissa on korkeussäädöt, ohjauspyörä on nahkainen, sivuikkunat toimivat sähköllä. Ajonvakautusjärjestelmä tietysti sisältyy nykypäivänä myös hinnat alkaen-malleihin. Ilman sitä kun ei saa viittä tähteä Euro NCAP-törmäystestistä, olipa testitulos miten hyvä tahansa.

Giulietta-varustelu tuo mukanaan muun muassa automaattisen ilmastoinnin, Blue&me-nimisen bluetooth handsfreen, vakionopeudensäätimen, ajotietokoneen ja muutamia ulkonäkökoristeita.

QV-varustelu tuo lisäksi ainakin isot vanteet, nahkaverhoilun, urheilualustan, tummennetut takalasit sekä tutun neliapilan etulokasuojiin kertomaan mallisarjan tehoversiosta.

Lisäksi Giulietta-varusteiseen malliin saa koeajoautossakin olleen Pack Sport-lisävarustepaketin, joka käytännössä sisältää QV-varustelusta tutut asiat. Bi-ksenonajovalot ovat saatavana lisävarusteena kaikkiin malleihin noin 1200 euron lisähintaan.

Halvimmillaan Giuliettan saa 25 000 eurolla. 170-hevosvoimainen bensiini sekä molemmat dieselit lähentelevät jo 30 000 euroa. 1750 TBi:stä saa pulittaa jo 40 000 euroa. Hinnat ovat suunnilleen kilpailijoiden tasolla. Perusmallin hinta on hieman korkeampi kuin kilpailijoilla, mutta taas toisaalta tehokkaammat mallit saattavat olla hieman kilpailijoita edullisempia.

Loppupäätelmä

Niinpä niin, kun Giulietta lipuu koeajon jälkeen ohitse, ei sitä voi olla katsomatta ja ajattelematta kauniita asioita. On silti harmi, että eniten alfamaisuutta Giuliettasta voi löytää vain muotoilusta. Iloisen raikas ajotuntuma kun loistaa poissaolollaan. Onneksi sentään terhakas moottori tuo helpotusta kuskille. Se vain kun ei riitä.

Vertailuun otettiin BMW 1-sarja ja Audi A3

Sammio
Alma MediaPartners Oy © Alma Mediapartners Oy
Autouutiset muissa Alma Median verkkopalveluissa
Iltalehti.fi autot | Kauppalehti.fi autot | Aamulehti.fi autot
Kilpailuta autohuolto
AutoJerry.fi
Vertaile ja varaa katsastus:
Katsastushinnat.fi