Jätä ilmainen ilmoitus

Neljä viimeksi katsomaa autoasi on listattuna tähän.

Suosikkilistasi on täynnä. Voit lisätä enintään 25 kohdetta.

Voit lisätä enintään 25 kohdetta suosikkilistallesi

Tekoälyllä vai takapuolituntumalla? Robottiauto kohtaa Ferrari 812 Superfastin ja Markku Alénin ajolinjat

Autoiluohjelma Teknavi palaa ruutuun maanantaina 16.9. MTV3-kanavalla. Avausjakossa selviää, kykeneekö rallilegenda Markku Alénin mukaan nimetty Markku.ai-tekoälyauto esikuvansa ajolinjoihin.
Tekoälyllä vai takapuolituntumalla? Robottiauto kohtaa Ferrari 812 Superfastin ja Markku Alénin ajolinjat

Kesäkuussa Tampereen Särkänniemessä kilpailtiin ohjelmistotalo Futuricen järjestämässä leikkimielisessä Futurace-kilpailussa tekoälyautojen piirimestaruudesta. Mukana oli seitsemän kilpatallia: Aalto yliopisto, Autotalli.com, Castor, Futurice, Kongsberg, Nokian Renkaat ja Valmet.

Järjestäjätahon oma kilpatalli oli nimennyt autonsa rallilegenda Markku Alénin mukaan, mutta pienenä ohjelman spoilerina kerrottakoon, ettei pelkkä nimi tekoälyauton ajokykyjä paranna.

Käytännössä Futuracen kaltaisissa kilpailuissa tekoälyautoilla ajetaan rataa ensin ihmisen ohjaamana useampia kierroksia. Samalla auto kerää dataa radasta kameran avulla, kuin myös ohjastajan kauko-ohjaimen liikkeistä kaasun ja pyörien asennon suhteen. Tiedot viedään ajon jälkeen tietokoneelle niin sanotulle älykkäälle ja oppivalle neuroverkolle, joka muodostaa ajosta mallinnuksen. Tuo malli palautetaan autolle, minkä jälkeen auton pitäisi osata ajaa radalla itsenäisesti.

Todellisuus ei ole kuitenkaan yhtä yksinkertaista, sillä esimerkiksi erilaiset valaistusolosuhteet luovat haasteita, kun samat paikat radasta voivat näyttäytyä valosta riippuen tietokoneelle hyvin erilaisina. 

Periaatteessa tekoälyautolta pitäisi löytyä oppimiskykyä, mikä erottaa sen niin sanotusta ohjelmoitavasta autosta. Automaattisesti vaikkapa radan keskilinjaa seuraavan ohjelmoitavan auton luominen on huomattavasti oppivaa tekoälyautoa helpompaa.

Vaikka Särkänniemessä järjestetty Futurace-kilpailu oli rennon leikkimielinen, sivustaseuraajana tuli väistämättäkin mieleen, että ehkäpä turvallisempi vaihtoehto olisi ollut yksinkertaisempi ohjelmoitava auto, joka olisi seurannut kiltisti vain radan keskiviivaa, sen verran poukkoilevaa autojen meno paikoitellen oli.

Ovatko autonomiset autot vielä todellisuutta? 

Autonominen eli itseohjautuva tekniikka on ollut yks autoteollisuuden suurista megatrendeistä jo noin viiden viime vuoden ajan. Varsinaista voittavaa tekniikkaa ei ole vieläkään löytynyt, sillä autonvalmistajat ovat kokeilleet kilvan hyvin erilaisia lähestymistapoja havainnoida auton ympäristön tapahtumia.

Siinä missä Lidar- eli laserskannerit olivat vielä muutama vuosi sitten kova sana, nyt niiden painoarvo on vähentynyt. Lidar-järjestelmän huonona puolena on korkea hinta sekä haasteet muodostaa laserilla järkevästi luettava kuva. Perinteisillä kameroilla on niilläkin heikkoutensa, mutta kuvaoppiminen on hyvin pitkälle kehittynyttä.

Toistaiseksi pisimmälle tuotantoon päätynyttä tekniikkaa edustaa esimerkiksi Teslan toteuttama Autopilot-järjestelmä, joka perustuu lukuisiin auton ympärille sijoitettuihin kameroihin sekä tutkiin. Niiden avulla auton järjestelmä osaa luoda hyvin tarkan kuvan siitä, mitä ajoneuvon ympärillä tapahtuu.

Kameratkaan eivät ole kuitenkaan erehtymättömiä, mikä saatiin huomata Suomessakin kevään eduskuntavaalien alla hyvin yksinkertaisella tavalla, kun auton nopeusrajoituksia nuuskivien kameroiden kerrottiin seonneen vaalimainosten ehdokasnumeroista.

Tekoälyn ohjaamien ajoneuvojen yhdeksi suurimmista eduista on mainostettu turvallisuutta. Tietokoneiden kun ei pitäisi ainakaan teoriassa tehdä virheitä. Mutta todellisuudessa tulevaisuuden tekoälyautot tulevat liikkumaan vanhempien ihmisen ohjaamien ajoneuvojen seassa. Se, osaavatko tietokoneet ennustaa ihmisen tekemiä liikkeitä, tai päinvastoin, on asia erikseen.

Esimerkkinä ihmismielelle ärsyttävästä tietokoneen tavasta käyttäytyä voi pitää nykyaikaisia mukautuvia vakionopeudensäätimiä ja erilaisia automaattisia ruuhka-avustimia. Siinä missä ihmiskuljettaja jättää matelevassa ruuhkassa edellä ajavaan autoon noin metrin välin, tietokone varmistelee monesti moninkertaisella matkalla. Myös liikkeellelähdöt tapahtuvat varovasti ja empien. Lopulta autonomiassa ollaan ottamassa vasta lapsenaskelia.

Sen sijaan suljetuissa ympäristöissä, kuten teollisuusalueilla tai vaikkapa lentokentillä autonomian ohjaamat kulkuneuvot voivat olla piankin todellisuutta. Jo nyt suurissa logistiikkakeskuksissa monista tavarannoudoista vastaavat älykkäät robotit, joten samaa voisi hyvin hyödyntää myös laajemminkin.

Kuten Futurace-kilpailussa, ulkoiset häiriötekijät ovat tekoälylle myrkkyä. Ihmiskuljettajan perstuntuma ja tekoälyn laskelmoiva ajaminen eivät tunnu toistaiseksi sopivan kovin hyvin yhteen.

Katso tekoälyautojen mittelö MTV3-kanavalla maanantaina 16.9. kello 22:35.

Sammio
Alma MediaPartners Oy © Alma Mediapartners Oy
Autouutiset muissa Alma Median verkkopalveluissa
Iltalehti.fi autot | Kauppalehti.fi autot | Aamulehti.fi autot
Kilpailuta autohuolto
AutoJerry.fi
Vertaile ja varaa katsastus:
Katsastushinnat.fi