Menu
Menu
Ilmasto ei kestä enää lisää fossiilisten polttoaineiden päästöjä, ja kiristyvien ilmastotavoitteiden takia polttomoottoriautojen käyttö tulee kallistumaan. Tiedän kyllä, että ei sähköautokaan ole synnitön. Sen valmistamisesta aiheutuu enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton valmistuksesta, lähinnä siinä tarvittavien akkujen takia. Mutta jo parin vuoden jälkeen sähköauto voittaa kisan ekologisuudesta, koska ajamisesta ei aiheudu käytännössä lähipäästöjä – ja koko elinkaaren aikana ero polttomoottoriautoon vain kasvaa.
Ainakin toistaiseksi sähköauto on siis ekologisin vaihtoehto. Ja mitä puhtaammin jauhettua sähköä autoon lataa, sitä enemmän luonto kiittää.
Sähköautoihin liittyy toki eettisiä haasteita muun muassa siksi, että akkumetallit ovat hupenevaa luonnonvaraa. Luotan kuitenkin siihen, että autovalmistajien vastuullisuus ja kuluttajien vaatimukset parantavat tilannetta. Myös akkujen kierrätyksessä otetaan askelia eteenpäin, Suomessakin on paljon siihen liittyvää osaamista.
Sähköauto tarjoaa rivakkuutta ja vaivattomuutta. Sähkömoottorin – tai nelivetoisessa autossa kahden moottorin – tarjoama teho ja välitön vääntö ovat kokemus, joka nostattaa monen autoilijan suupieliä. Sähköautoihinkin saa tietysti monen tehoisia moottoreita, mutta yleistäen voi sanoa, että sähköauto tarjoaa enemmän voimaa ja kiihtyvyyttä kuin saman hintainen polttomoottoriauto. Moni sähköauto tarjoaa perheautojenkin kokoluokassa 6–7 sekunnin kiihtyvyyttä nollasta sataan. Samaan pystyy vasta vähän sporttisempi polttomoottoriauto.
Myös ns. yhden polkimen ajo on pienen totuttelun jälkeen erinomainen ominaisuus varsinkin kaupunkiajossa: ajopoljinta keventäessä auto jarruttaa itse aina pysähdyksiin asti ja ottaa samalla talteen hidastuksen generoimaa energiaa. Jarrupoljinta ei siis kaupunkiajossa juuri tarvita, vaikka sellainen autossa toki on.
Lähes kaikilta automerkeiltä löytyy nykyään sähköautoja eri hintaluokissa. Pelkkää hankintahintaa ei pidä kuitenkaan tuijottaa, vaan oleellista on huomioida, että käyttökulut ovat oleellisesti pienemmät kuin bensa/dieselautossa.
Sähköön sijoitetuilla euroilla pääsee rutkasti pidemmälle kuin samalla rahalla hankitulla bensiinillä. Sadan kilometrin matka sähköautolla kustantaa kolme neljä euroa, toki latauspaikasta riippuen. Polttomoottoriautolla, joka kuluttaa 6–7 litraa sadalla, kustannukset nykyisellä bensan hinnalla ovat 12–15 euron luokkaa. Hybridiauton kustannukset asettuvat tuonne välimaastoon ensimmäisen sadan kilometrin osalta. Hybridin akussa riittää sähköä tyypillisesti 60–70 kilometrin matkaan, jonka jälkeen matka jatkuu bensiinillä tai dieselillä, kunnes akun pääsee taas lataamaan.
Myös huoltokulut sähköautossa ovat perinteistä autoa pienemmät. Alusta ja renkaat vaativat tietysti uusimista niin kuin muissakin autoissa, mutta sähkömoottori on simppeli laite, jossa ei ole juuri huollettavaa. Perinteisiä määräaikaishuoltoja öljynvaihtoineen ja pitkine tarkistuslistoineen ei ole.
Sähköauton hankintaan houkuttaa se, että niiden verotusarvoja laskettiin vuoden 2021 alussa 170 euroa kuussa. Kun vapaan autoedun verotusarvossa on vielä aiemmin tullut 120 euron vähennys, kokonaisuudessaan etu on jopa 290 euroa kuukaudessa.
Kun samalle viivalle laitetaan yhtä paljon maksava sähkö- ja perinteinen auto, sähkärin verotusarvo on siis huomattavasti pienempi. Tai esimerkki toisinpäin: jos työsuhdeautoilija on maksanut noin 50 000 euron autostaan 840 euron vapaan autoedun verotusarvoa, hän saa samalla verotusarvolla jatkossa käyttöönsä noin 70 000 euron arvoisen sähköauton – joka on todennäköisesti tehokkaampi ja paremmin varusteltu.
Yritykselle taas sähköauton leasingmaksu on hieman pienempi kuin samanhintaisen polttomoottoriauton. Tämä johtuu siitä, että sähköauton huoltokulut ovat pienemmät. Sähköautot työsuhdeautoina tarjoaa yritykselle myös mahdollisuuden viestiä vastuullisuudestaan ympäristön suhteen. Sähköauto on siis aika houkutteleva yhtälö, niin auton liisaavan yrityksen kuin sen työsuhdeautokseen saavan käyttäjän suhteen – itse edustan pienyrittäjänä molempia.
Kaikille sähköauto ei kuitenkaan sovi. Latausverkosto, ajettavat matkat, kuljetustarve ja ajotapa vaikuttavat siihen, mikä sopii kellekin. Hyvien latausmahdollisuuksien äärellä asuvana, maltillisia päivämatkoja ajavana ja autoilusta nauttivana kuskina se on juuri oikea ratkaisu minulle. Joku muu hankkikoon toisenlaisen auton, oman tarpeensa tai identiteettinsä mukaan.
Suomessa on noin satatuhatta ladattavaa autoa – niistä 77 000 on ladattavaa hybridiä ja 23 000 täyssähköautoa. Leasing-yhtiöiden mukaan sähköautojen määrä kasvaa vauhdilla myös yrityskäytössä. Oman yritykseni päättäjänä valinta on minulle helppo – kunhan saan latauspisteasiat taloyhtiöni kanssa sovittua, liityn sähköautoilijoiden kasvavaan joukkoon.
Teksti: Sami Turunen
Kuva: Teemu Granström
