Jätä ilmainen ilmoitus

Neljä viimeksi katsomaa autoasi on listattuna tähän.

Suosikkilistasi on täynnä. Voit lisätä enintään 25 kohdetta.

Voit lisätä enintään 25 kohdetta suosikkilistallesi

Rengasmääräykset ja rengastyypit

Rengasmääräykset ja rengastyypit

Suomen tärkeimmän rengasmääräykset tiivistetysti: 

  • Henkilö- ja pakettiautossa on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita. Poikkeuksina ovat esimerkiksi auton kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvät tilapäiset siirrot. 
  • Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Nastarenkaita saa kuitenkin käyttää myös muina aikana sään tai ajokelin niin vaatiessa. 
  • Renkaiden kulutuspinnan urasyvyyden tulee olla kesärenkaissa vähintään 1,6 millimetriä ja talvirenkaissa minimissään 3,0 millimetriä. Syvyydet mitataan renkaan pääurista, eli renkaan keskialueen kulutuspinnasta. 
  • Käytetyssä henkilöauton renkaassa ja kevyen kuorma-auton renkaassa nastojen ulkonema saa olla enintään 2,0 millimetriä.
  • Renkaiden tulee olla mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset samalla akselilla asennettuna.
  • Autoon saa vaihtaa alkuperäistä alemman nopeusluokan renkaat, mutta nopeusluokan on oltava kuitenkin vähintään Q, eli 160 km/h enimmäisnopeuteen kykenevät.
  • Jos auton renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 millimetriä, auto täytyy muutoskatsastaa. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa myöskään suurentaa enempää kuin 51 millimetriä, eikä leveyttä enempää kuin 102 millimetriä alkuperäiseen renkaaseen nähden. 
  • Vanhat renkaat tulee kierrättää rengas- tai autoliikkeen kautta. Renkaita ei saa viedä kaatopaikalle omatoimisesti. Uusien renkaiden hintaan sisältyy kierrätysmaksu. 

Talvirenkaat

Talvirenkaat merkitään M+S -merkinnällä (Mud + Snow), mutta se ei vielä tarkoita, että renkaat olisivat erityisen sopivat suomalaisiin talviolosuhteisiin. Esimerkiksi niin sanotuilla Keski-Euroopan kitkarenkailla on M+S -merkintä, mutta ne on suunniteltu ennen kaikkea Keski-Euroopan leudompiin talviin sopiviksi. 

M+S -talvirengasmerkintää laajemman testin läpikäyneet talvirenkaat merkitään niin sanotulla lumihiutalemerkillä 3PMSF (3 Peak Mountain Snow Flake), joka sekin löytyy renkaan kyljestä. Lumihiutalemerkin saadakseen renkaan on pitänyt läpäistä tiukempi lumipitotesti. 

Koska talvirenkaita on laadultaan hyvin monenlaisia, rengasvalinnassa kannattaa tukeutua puolueettoman tahon rengastestituloksiin (kts. Tekniikan Maailman vuotuinen talvirengastesti).

Monessa Keski-Euroopan maassa vain nastattomat talvirenkaat, eli kitkarenkaat, ovat sallittuja. Suomessa sen sijaan saa käyttää sekä nastarenkaita että kitkarenkaita.

Kesärenkaat

Lain mukaan kesärenkaat saa vaihtaa Suomessa alle 1.3. alkaen, mutta vaihtoajankodassa kannattaa ottaa huomioon sääolosuhteet. Syksyisin kesärenkaat tulee vaihtaa talvirenkaisiin viimeistään 1.12. mennessä. 

Kesärenkaiden kulutuspinnan tulee olla pääurista mitattuna vähintään 1,6 millimetriä, mutta esimerkiksi vesiliirron välttämiseksi kesärenkaiden kulutuspinnan olisi hyvä olla vähintään 4-5 millimetriä. 

Nastarenkaat

Uudet nastarenkaat tulee sisäänajaa välttämällä voimakkaita jarrutuksia ja kiihdytyksiä sekä kovaa mutkiin ajamista ensimmäisten 500 kilometrin aikana. Tällöin nastat asettuvat paikoilleen mahdollisimman hyvin ja renkaan käyttöikä on paras mahdollinen. Nastarenkaiden kanssa on myös tärkeää säilyttää renkaiden pyörimissuunta samana koko renkaan käyttöiän ajan. Mikäli pyörimissuuntaa vaihdetaan kesken kaiken, nastat löystyvät ja lähtevät irti helpommin.

Jokasään renkaat

Markkinoilta löytyy kesä- ja talvirenkaiden rinnalta myös niin sanottuja jokasään renkaita, jotka luokitellaan kesärenkaiksi, mutta jotka ovat saaneet myös talvirengasluokituksen M+S- ja 3PMSF -merkinnät. Jokasään renkaista on hyvä muistaa, että vaikka sellaisilla lain puitteissa saisikin ajaa läpi vuoden, niiden ajo-ominaisuudet ovat aina kompromissi. Kesällä niiden kitka lisää polttoaineenkulutusta eivätkä ne toimi vesikelillä kesärenkaiden veroisesti. Toisaalta talvella niiden pito lumella ja jäällä ei ole yhtä hyvä kuin varsinaisella talvirenkaalla. 

Maastorenkaat

Nelivetoisissa henkilöautoissa käytetään samoja renkaita kuin muissakin henkilöautoissa. Maastoautoissa, myös katumaastureissa, tulee käyttää erityisesti tällaisiin ajoneuvoihin suunniteltuja renkaita, jotka kestävät suurempaa massaa, auton korkeampaa painopistettä sekä suurempaa maavaraa. Puhtaasti maasto- eli offroad -käyttöön suunnatut renkaat ovat vielä asia erikseen. Tällaisia renkaita ei kuitenkaan ole järkevää käyttää esimerkiksi katumaastureissa, joilla ajetaan valtaosa ajasta päällystetyillä teillä. 

Sähköauton renkaat

Sähköautot asettavat omat haasteensa myös renkaille. Sähköautojen suuri ja välitön vääntö rasittaa myös auton renkaita erityisen paljon kiihdytyksissä, ja rengasvalmistaja Goodyear onkin havainnut testeissään, että sähköautoissa renkaat kuluvat jopa 30 prosenttia tavanomaista nopeammin. 

Myös renkaiden runkorakenne joutuu sähköautojen akustojen suuren painon vuoksi koetukselle. Toisaalta sähköautoissa on kriittistä, että auton renkaat olisivat mahdollisimman pienen vierintävastuksen omaavia, sillä vierintävastus vaikuttaa suoraan sähköauton toimintasäteeseen. 

Renkaiden käyttöajankohdat

Laissa on määritelty tarkasti ajankohdat, jolloin autossa tulee käyttää talvi- ja kesärenkaita. Nastattomia talvirenkaita saa lain mukaan käyttää vaikka läpi vuoden, mutta kesärenkaita pehmeämmät kitkarenkaat kuluvat kesän kuumilla teillä huomattavan nopeasti, eivätkä niiden ominaisuudet vastaa kesärenkaita. Näin ollen erityisesti ääritilanteissa kitkarenkaiden käyttäminen kesällä voi olla vaarallista ja esimerkiksi vesiliirtoon joutumisen riski on kesärenkaita huomattavasti suurempi. 

Lain mukaan talvirenkaita tulee käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana, tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Mikäli keliolosuhteet niin vaativat, myös muina aikoina nastarenkaiden käyttö on sallittua. 

Renkaan urasyvyys 

Talvirenkaan urasyvyys tulee olla lain mukaan vähintään 3,0 millimetriä, mutta suositus lumella ja jäällä ajettaessa on vähintään 5,0 millimetriä.

Kesärenkaiden urasyvyys tulee puolestaan olla vähintään 1,6 millimetriä, suositellun urasyvyyden ollessa vähintään 4,0 millimetriä. Pääurilla tarkoitetaan kesärenkaiden keskialueen kulutuspinnan leveitä uria. 

Kesärenkaissa riittävä urasyvyys on tärkeä erityisesti sadekelillä. Mikäli kulutuspintaa on liian vähän, renkaan urat eivät pysty kuljettamaan vettä renkaan alta riittävän nopeasti pois, jolloin auto voi joutua vesiliirtoon, eli hallitsemattomaan luisuun. Vesiliirron aikana renkaan ja tienpinnan välille muodostuu vesipatja, joka estää renkaita koskettamasta tienpintaan, mikä johtaa auton ohjattavuuden katoamiseen. 

Kitkarenkaat kesällä

Kitkarenkaita, eli nastattomia talvirenkaita, saa lain mukaan käyttää myös kesällä. Renkaan ominaisuudet eivät kuitenkaan ole suunniteltu kesän lämpimiin olosuhteisiin ja heikomman ajoturvallisuuden lisäksi kitkarenkaat myös kuluvat kesällä nopeammin. Suuria eroja varsinaisten kesärenkaiden ja kitkarenkaiden välillä voi olla esimerkiksi vesiliirtoa aiheuttavissa tilanteissa. Kitkarenkaiden kumiseos on kesärenkaita pehmeämpää, joten tuntuma tiehen ja jarrutusmatka voivat myös vaihdella kesärenkaisiin verrattuna. 

Moni autoilija saattaa ajaa kitkarenkaat niin sanotusti loppuun kesällä, mikä saattaa johtaa vaarallisiin tilanteisiin. Jos renkaat ovat vaarallisen kuluneet jo esimerkiksi heinäkuun lopulla, kiusaus olla vaihtamatta välissä kesärenkaisiin ennen uusia talvirenkaita voi olla suuri. Jos kitkarenkaat tai nypityt nastarenkaat aikoo ajaa kesällä loppuun, kannattaa kysyä itseltään, ovatko renkaat ylipäänsä enää siinä kunnossa, että niillä on turvallista ajaa ylipäänsä.

Nastojen määrä

Nastarenkaissa myös nastojen määrään liittyy säädöksiä. On luonnollista, että nastarenkaista irtoaa nastoja käytön myötä, mutta eri renkaiden välillä ei saa määräysten mukaan olla yli 25 prosentin eroa nastojen määrässä. Esimerkiksi jos parhaassa renkaassa on jäljellä 100 nastaa, huonoimmassa pitää olla nastoja vähintään 75 kappaletta.

Nastojen määriä koski aikaisemmin tarkat säädökset, mutta nykyään rengasvalmistajat saavat itse päättää nastojen määrän. Renkaiden tyyppihyväksyntä tosin edellyttää, että renkaille suoritetaan asfaltin kulumista simuloiva testi ja rengas suoriutuu tästä annettujen raja-arvojen puitteissa. Testissä renkailla ajetaan neljäsataa kertaa asfalttipintaa jäljittelevän kiven yli, joka punnitaan ennen ja jälkeen testin. Näin saadaan selville, kuinka paljon renkaat kuluttavat asfalttia. 

Nastojen sijoittelu renkaassa on sekin nykyään vapautettu rengasvalmistajien päätettäväksi. Aiemmin nastoja sai sijoittaa vain renkaan reunoille, mutta nykyään nastoja voi olla sijoitettu myös nastarenkaan keskiosaan. Esimerkiksi Nokian Renkaiden uusissa Hakkapeliitta 9 -nastarenkaissa on käytetty kahta erilaista nastatyyppiä, joista toisen tarkoitus on tarjota pitoa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa, ja toisen sivuttais-suuntaisissa liikkeissä esimerkiksi mutkissa. 

Nastojen nyppiminen

Nastarenkaiden muuntaminen kesärenkaiksi nastat pois nyppimällä voi vaikuttaa järkevältä tilanteessa, jossa renkaat eivät kelpaa enää talviajoon, mutta kulutuspintaa on kesärenkaalle lain vaatima määrä jäljellä. Todellisuudessa nastojen nyppiminen on kuitenkin vaarallista, sillä talvirenkaita ei ole suunniteltu toimimaan kesällä ja erityisesti vesiliirron riski kasvaa huomattavasti oikeisiin kesärenkaisiin verrattuna. 

Renkaan tekninen ikä

Autonrengasliiton mukaan renkaat säilyttävät oikein varastoituina ja käyttämättöminä alkuperäiset tekniset ominaisuutensa jopa viisi vuotta. Tästä syystä uusina myytävät renkaat voivat olla enintään viisi vuotta myyntihetkeä aiemmin valmistetut. Yleisen hyvän kauppatavan mukaan asiakasta on hyvä kuitenkin informoida valmistusajankohdasta, mikäli kyseessä on yli kolme vuotta vanhat renkaat. Renkaiden ikääntyminen alkaa vasta niiden käyttöönoton jälkeen. 

Autonrenkaan ikä on helppo tarkistaa renkaan kyljen merkinnöistä. Renkaiden valmistusajankohta selviää niin sanotusta DOT-merkinnästä, jonka nelinumeroinen tunnus kertoo renkaan valmistusajan. Esimerkiksi 2217 tarkoittaa, että rengas on valmistettu viikolla 22 vuonna 2017. 

Renkaan käyttöikä tarkoittaa aikaa käyttöönotosta alkaen. Suositusten mukaisesti autonrenkaita ei kannattaisi käyttää yli kuutta vuotta, sillä renkaan kumin ominaisuudet heikkenevät ajan myötä, vaikka ajokilometrejä ei paljon kertyisikään. 

Toinen tärkeä muistettava nyrkkisääntö on renkaan kokonaisikä, jonka suositus on enintään kymmenen vuotta. Tällä tarkoitetaan renkaan teknistä ikää alkaen sen valmistusajankohdasta. Jos renkaan on näin ollen ostanut esimerkiksi viisi vuotta valmistusajankohdan jälkeen, sitä tulisi käyttää enintään viisi vuotta. 

Rengasmelu

Rengasmelu eli renkaan tuottama ääni on yksi autoilun mukavuuteen suuresti vaikuttava seikka. Rengasmelua voi mitata niin auton sisälle kuuluvana äänenä että auton ulkopuolelle kantautuvana äänenä. 

Auton sisälle kantautuvaan ääneen vaikuttaa tietysti merkittävästi auton oma äänieristys. EU-rengasmerkinnöistä löytyy renkaiden melua koskeva merkintä, joka kertoo desibeleissä mitattuna, kuinka voimakas ääni renkaasta lähtee ulkona liikkuvien korviin.

Rengasmelu vaihtelee suuresti eri rengastyyppien välillä. Esimerkiksi talvirenkaissa nastattomat- eli kitkarenkaat ovat luonnollisesti nastarenkaita merkittävästi hiljaisemmat. Renkaan pintakuvio, kumiseos ja renkaan rakenne ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat renkaasta lähtevän äänen voimakkuuteen.

Lue aiheesta lisää:
Autonrenkaat - vinkit renkaanvaihtoon, rengasmerkinnät, rengasturvallisuus ja renkaiden säilytys

 

Rengasmääräykset ja rengastyypit
Kommentit

Uusimmat autoartikkelit

Sammio
Alma MediaPartners Oy © Alma Mediapartners Oy
Autouutiset muissa Alma Median verkkopalveluissa
Iltalehti.fi autot | Kauppalehti.fi autot | Aamulehti.fi autot
Kilpailuta autohuolto
AutoJerry.fi
Vertaile ja varaa katsastus:
Katsastushinnat.fi