Uuden tai käytetyn auton ostoa tänä päivänä harkitseva saattaa hämmentyä uusien käyttövoimavaihtoehtojen edessä, varsinkin jos ei ole alan toimintaa ja suuntia seurannut muutamaan vuoteen. Jos takavuosina vaihtoehdot pyörivät lähinnä bensiinin ja dieselin ympärillä, on tänä päivänä tarjonta kasvanut rajusti.
Mitä tarkoittaa kaasuauto, ja voiko sellaista harkita? Mitä tarkoittaa lataushybridi, entä kevythybridi? Osaanko käyttää sellaista? Vieläkö diesel kannattaa ostaa, vai kielletäänkö niillä ajaminen pian? Pääseekö sähköautolla Lappiin.
Hyviä kysymyksiä kaikki. Yksiselitteinen vastaus on, että kaikista voimalinjoista löytyy hyviä ja huonoja vaihtoehtoja, eikä juuri mikään niistä ole kaikille ja tai usein edes kaikkeen käyttöön sopiva.
Bensiiniauto
Tämä vaihtoehto on oikeastaan hankalimpia uutena autona hankittavia tänä päivänä, sillä pelkällä bensiinillä toimivia uusia autoja ei oikeastaan ole markkinoilla enää montaa nimikettä. Käytettynä toki bensiiniautoja löytyy markkinoilta runsain mitoin. Bensiinimoottorin seurana on usein vähintään kevyt- tai mikrohybriditekniikkaa, mutta käytännössä näiden kahden olemassaoloa on ratin takaa vaikea huomata auton toimintaa seuraamalla.
Plussat
Bensiinimoottorinen auto on perusvarma valinta: sen kanssa ei tarvitse miettiä matkan varrella olevien pikalatauspisteiden sijaintia eikä jonotella latausasemille ruuhkaviikonloppuina. Bensiiniauto vaatii teknisten ratkaisujensa puolesta huoltoa, mutta huoltokohteita on vähemmän kuin kaasuautoissa ja huoltaminen usein halvempaa kuin vastaavan dieselauton tapauksessa. Ei käyttövoimaveroa.
Miinukset
Bensiinin hintaan vaikuttaa verotuksen ohella rajusti myös maailmanpolitiikka. Öljyntuottajavaltiot voivat raakaöljyn tuotantoa säätelemällä vaikuttaa bensiinin hintaan rajusti. Toki fossiilisten polttoaineiden verotuksellakin on paljon vaikutusta siihen, paljonko bensiinimoottorisen auton kilometrikulu on vastaisuudessa.
Mihin käyttöön?
Yleisesti bensiinimoottorinen auto sopii moneen käyttöön: jos on tarvetta ajaa satunnaisesti pitkiä matkoja, ei tarvitse stressata riittävän tehokkaiden latausasemien olemassaolosta, samoin jos kotona ei ole minkäänlaista latausmahdollisuutta, on polttomoottoriauto sinänsä vaivaton vaihtoehto.
Kannattaako vielä ostaa?
Polttomoottoriratkaisuista bensiini on se, joka todennäköisimmin tulee pisimpään olemaan saatavilla ja sillä tavoin käyttökelpoinen. Vaikka fossiilisen bensiinin valmistus suosion laskun myötä tulisi joskus vähenemään rajusti tai se peräti kiellettäisiin, näyttää tällä hetkellä siltä, että ilmakehän hiilidioksidista valmistettava synteettinen, niin kutsuttu sähköbensiini jatkaa sen jalanjäljissä vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Katso bensiinikäyttöiset vaihtoautot ja uudet autot
Dieselauto
Dieselautojen markkina kutistuu koko ajan. Yhtenä isona pontena massiiviselle muutokselle oli Volkswagenin vuonna 2015 paljastunut dieselmoottorien päästöhuijaus, minkä jälkeen järjestöt ja poliitikot vaativat päästörajojen tiukennusta. Se on johtanut käytännössä pienten dieselautojen katoamiseen Euroopan markkinoilta, sillä riittävä puhdistustekniikka maksaa liian paljon pienikokoisiin henkilöautoihin.
Plussat
Dieselautojen toimintamatka on erinomainen, sillä niiden litramääräinen polttoaineenkulutus on edelleen alhaisempi kuin bensiiniautoissa – ero tosin on kaventunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Toisaalta toimintamatkan tapauksessa eroista puhuminen on lähinnä akateemista, sillä harva suosittelee 1000 kilometrin yhtämittaista ajamista ilman taukojen pitämistä.
Turboahdetut dieselmoottorit ovat luonteeltaan hyvin vääntäviä, joten ne sopivat hyvin raskaiden kuormien vetämiseen: peräkärry perässä ei mainittavasti lisää dieselauton kulutusta
Miinukset
Dieseliin liittyy paljon epävarmuustekijöitä: Volkswagenin dieselskandaali sai useat Euroopan suurkaupungit harkitsemaan ja jopa kieltämään vanhoilla dieselautoilla ajamisen kaupunkien keskustoissa, eikä ilmassa ole merkkejä, että trendi olisi vähenemään päin. Samoin monet valmistajat ovat lopettaneet kokonaan dieselautojen valmistamisen: osa pienempien mallien, osa koko malliston osalta.
Toisaalta dieselillä on tällä hetkellä myös syyttä huono maine: modernit, tänä päivänä uutena ostettavat dieselautot ovat pakokaasupäästöiltään äärimmäisen puhtaita. Dieselautojen tapauksessa yksi haaste liittyykin sitten pakokaasun puhdistusjärjestelmiin: modernin dieselauton pakokaasujen puhdistetaan useammalla eri laitteistolla, ja osa näistä vaatii säännöllistä ja joskus hintavaa ylläpitohuoltoa.
Näistä syistä dieselmoottorisen auton tuleva arvonkehitys on enemmän kuin iso kysymysmerkki. Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi, nousi dieselpolttoaineen hinta rajusti, ja ohitti jopa korkeaoktaanisen bensiinin hinnan monin paikoin. Tämä tyssäsi varsinkin käytettyjen dieselautojen kaupan lähes kokonaan, mikä tietysti vähensi myös vaihtoautokauppiaiden mielenkiintoa niihin. Nyt tilanne näyttää kuitenkin palautuneen hieman.
Mihin käyttöön?
Dieselmoottorisilla autoilla on edelleen oma uskollinen kannattajakuntansa: pitkää matkaa taittavat haluavat nauttia pitkistä tankkausväleistä ja raskaita kuormia vetävät puolestaan korkeista vetomassoista. Dieselpolttoaineen litramääräinen verotus on kevyempää kuin bensiinin, mutta sitä kompensoidaan vuotuisella käyttövoimaverolla, joka isojen ja painavien autojen tapauksessa voi olla satoja euroja vuodessa.
Tästä syystä takavuosina dieselmoottorisen auton vuotuisten ajokilometrien kannattavuusraja oli melko korkea, automallista riippuen 25 000–35 000 kilometrin tietämillä. Nyt kun polttoaineiden hinnat ovat hyvin lähellä toisiaan, ero on kasvanut entisestään.
Kannattaako vielä ostaa?
Kuten sanottu, dieselautoon liittyy eniten epävarmuuksia. Itse polttoaine on teknisesti melko helppo korvata jäte- tai biopohjaisilla vaihtoehdoilla, mutta niihinkin on liittynyt jonkin verran eettisesti arveluttavia sävyjä, kun ”ympäristöystävällistä biodieseliä” on valmistettu osittain palmuöljystä. Sen ongelma on, että luontaista sademetsää on kaadettu tai ruoan tuotantoon tarkoitettua peltomaata on muutettu palmujen tehoviljelyyn.
Katso dieselkäyttöiset vaihtoautot ja uudet autot
Etanoliauto
Bioetanoli olisi monella tapaa mainio vaihtoehto bensiinille: sitä voidaan tuottaa paikallisesti jätevirroista, ja etanoli sopii melko pienin muutoksin jo nykyisiin bensiinikäyttöisiin autoihin. Tehdastekoisesti etanoliautoja ovat tehneet ja Suomeen tuoneet lähinnä Ford, Volvo ja Volkswagen, mutta tällä hetkellä niitä löytyy uutena enää vain Fordin valikoimasta.
Plussat
Tekniikka on samalla tavalla yksinkertaista kuin bensiinikäyttöisessä autossa, ja etanoliautossa voikin käyttää bensiiniä etanolin sijaan, missä tahansa sekoitussuhteessa. Etanoliautosta ei tarvitse maksaa käyttövoimaveroa sillä fiskaalisessa mielessä se lasketaan bensiiniautoksi. Bioetanoli on myös laskennallisesti hiilineutraalia, vaikka valmiiseen polttoaineeseen sekoitetaan 15 prosenttia bensiinin komponentteja auton kylmäkäynnistysominaisuuksien parantamiseksi.
Miinukset
Uusien autojen kohdalla ei ole valikoimaa, eikä käytettynä autoja ole kovin paljoa tarjolla. Huolto-ohjelma poikkeaa hieman bensiiniautosta, sillä esimerkiksi öljynvaihtovälit ovat etanoliautoissa lyhyemmät kuin tavanomaisessa bensiiniautossa.
Bioetanolia ei myöskään ole tarjolla aivan jokaisella huoltoasemalla: suomalainen St1 lienee laajin bioetanolin valmistaja ja jakelija maassamme.
Mihin käyttöön?
Samaan käyttöön kuin bensiiniautokin. Käyttökustannuksissa ei ole suurta eroa, mutta jos on, se on yleensä hieman etanoliauton eduksi. Litramääräinen kulutus on noin 30 prosenttia korkeampi kuin bensiiniautossa, mutta vastaavasti polttoainekin maksaa suunnilleen tuon verran vähemmän.
Kannattaako vielä ostaa?
Kannattaa: jos bioetanolia ei jostain syystä saa tulevaisuudessa, voi autoon tankata bensiiniä ja jatkaa ajamista. Bioetanoliauto toimii myös tulevaisuudessa sähköbensiinillä.
Kaasuauto
Kaasukäyttöiset autot ovat ylivoimaisesti pienin ryhmä. Ne perustuvat tehdastekoisena bensiinimoottorisiin autoihin, eli ovat pohjimmiltaan tavanomaisia polttomoottoriautoja, joita voidaan käyttää bensiinin ohella myös maa- tai nykyään lähinnä biokaasulla. Kaasuautoissa on kaksi erillistä polttoainesäiliötä sekä järjestelmä näiden polttoaineiden keskinäiseen sekoittamiseen ja käyttöön.
Biokaasu on metaania, joka on kerätty biojäteasemilta, maataloudesta tai kaatopaikoilta ja jalostettu ajoneuvokäyttöön ja on siis sellaisenaan käytännössä hiilineutraalia polttoainetta. Toki kaasun syntymisen ketjussa jossain vaiheessa on tapahtunut hiilidioksidipäästöjä, mutta metaanin polttaminen moottorissa on huomattavasti parempi vaihtoehto ilmastopäästöjen osalta kuin metaaninen päästäminen suoraan ilmaan. Sekin kun on kasvihuonekaasu, ja huomattavasti vaarallisempi kuin lopputuloksena oleva hiilidioksidi.
Plussat
Suurin osa kaasuautoista toimii käytännössä pelkällä kaasulla, joten niiden hiilidioksidin nettopäästöt voivat olla hyvinkin alhaiset – vain muutamat todella tehokkaat mallit Volvolta käyttävät bensiiniä kaasun ohessa, mutta sitäkin hyvin vähän. Kaasuasemia on melko hyvin ympäri Suomen, mutta Pohjois-Suomessa niitä on selvästi vähemmän kuin etelässä.
Miinukset
Kaasukäyttöisten autojen valikoima on erittäin suppea tänä päivänä: vaikka muutama muukin merkki valmistaa kaasuautoja, tuodaan Suomeen enää vain Skodan kaasuautoja. Samaan konserniin kuuluvien Audin, Volkswagenin ja Seatin kohdalta kaasuautojen valmistus on päättynyt, ja on syytä epäillä että Skodankin mallistosta ne tulevat katoamaan muutamassa vuodessa.
Kaasuautojen tekniikka on tietysti monimutkaisempaa kuin yhdellä polttoaineella toimivissa autoissa, ja muutamissa malleissa on ollut ongelmia kaasujärjestelmien kanssa: niiden korjaaminen ei onnistu aivan joka korjaamolla, eikä useinkaan ole kovin halpaa.
Kaasusäiliöissä on niin ikään tietty, valmistajan määrittelemä käyttöikä, joten näiden painepullojen vaihto uusiin saattaa tulla eteen iäkkäämmissä autoissa.
Kaasusäiliöt on usein asennettu autoihin tavaratilan lattian alle, mikä tarkoittaa, että tavaratilan välipohjan alla ei olekaan tyhjää tilaa. Joissain kaasuautoissa tavaratilan lattiaa on jopa nostettu tavalliseen polttomoottoriversioon verrattuna ja tavaratila on siten pienempi.
Mihin käyttöön?
Samaan kuin bensiini- tai dieselautojenkin: kilometrikuluiltaan kaasuautot olivat muutama vuosi sitten selvästi bensiiniautoja halvempia, ja vaikka kaasun hinta on noussut, on ero silti vielä olemassa. Tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa ei useinkaan ole vetokoukkumahdollisuutta, joten peräkärrytouhuihin kannattaa vilkuilla jotain muuta.
Kannattaako vielä ostaa?
Kaasuautojen suurin kysymysmerkki lienee infrassa. Jos uusia kaasuautoja ei muutaman vuoden päästä enää myydä, ei liene kovin kannattavaa myydä kaasuakaan. Toisaalta kaasukäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja on myös liikenteessä jonkin verran, mutta niitä on häviävän pieni osa dieselkäyttöisiin verrattuna.
Katso kaasukäyttöiset vaihtoautot ja uudet autot
Hybridiautot
Hybridiauto on hyvin laaja käsite: se ulottuu lähinnä polttomoottorin apuna toimivista mikrohybrideistä moderneihin lataushybrideihin, jotka kulkevat pelkällä sähköllä toistasataa kilometriä.
Koska lähes kaikilla valmistajilla on tarjolla erilaisia hybridejä, on mukana myös tarkoitushakuista sekoittamista: esimerkiksi Toyotan käyttämä ”itselatavaa”-termi hybridiautosta puhuttaessa tarkoittaa tosiasiassa ”bensiinillä ladattavaa”, sähköä kun Priukset ja Corolla Hybridit eivät akkuunsa saa mistään muusta kuin liikkeestä. Ja liikkeellä ne kulkevat kuitenkin bensiinimoottorilla.
Ladattava hybridi on eräänlainen sekoitus polttomoottori- ja sähköautoa. Ne kulkevat parhaimmillaan todella pitkään edullisesti ja lähipäästöttömästi sähköllä, mutta oikein käytettynä myös tarvittaessa pitkiä matkoja alhaisella polttoaineen kokonaiskulutuksella. Toisaalta ne yhdistävät näiden kahden voimalinjavaihtoehdon huonot puolet: niissä on sekä bensiinimoottorin että sähköauton huoltokohteet.
Plussat
Alhainen polttoaineenkulutus lähes kaikissa olosuhteissa – yleensä. Parhaat hybridiautot pääsevät tasoihin tai päihittävät dieselversiot litramääräisessä kulutuksessa, huonoimmilla kulutus nousee massiivisesti, jos akun ajaa tyhjäksi. Moderni hybridiauto on miellyttävä ajettava, eikä eteenpäin vievän voiman vaihtoa huomaa mistään.
Miinukset
Erityisesti isoakkuisissa lataushybrideissä se toinen, ei käytössä oleva voimalinja on koko ajan turhaan mukana. Autojen painot nousevat lähelle vastaavan sähköauton painoa, ja monessa mallissa tavaratilasta joutuu tinkimään hieman, sillä lataushybriditekniikan komponentit on saatava johonkin piiloon.
Hybridiauto myös yhdistää polttomoottori- ja sähköauton huonot puolet: tekniikkaa on paljon ja se on monimutkaista.
Mihin käyttöön?
Hybridiauto toimii kyllä pelkällä bensiinillä tai dieselillä toimivan auton korvaajana: parhaimmillaan ne ovat hyvin polttoainetaloudellisia, eikä niistä tarvitse maksaa käyttövoimaveroa toisin kuin diesel- tai sähköautosta.
Mikro- eli kevythybridi on voimalinjavaihtoehto, joka ei kulje koskaan pelkällä sähköllä, vaan sen hyvin pieni sähkömoottori ja ajoakku käytännössä vain ovat keventämässä bensiini- tai dieselmoottorin taakkaa.
Käyttöominaisuuksiltaan lataushybridi voisi olla ihanteellinen yleistyökalu: jos päivittäinen ajomatka töihin tai harrastuksiin menee pelkällä sähköllä, on ajaminen edullista, mutta samalla polttomoottoritekniikka auttaa satojen kilometrien mökkimatkoilla.
Kannattaako vielä ostaa?
Hybridiautot ovat kysyttyjä tällä hetkellä: ne toimivat näppäränä siltana polttomoottoriauton ja sähköauton välillä, ja yllättävän moni on siirtynyt lataushybridistä täyssähköautoon huomattuaan sähköajon hyvät puolet.
Hybridiautojen tulevaisuus jonnekin kauas tulevaisuuteen on yhtä epävarma kuin muidenkin polttomoottoripohjaisten kulkupelien, mutta tällä hetkellä ne ovat hyvä väliaskel matkalla uusiutuviin, ympäristöystävällisiin energiamuotoihin.
Katso käytetyt hybridiautot ja uudet hybridiautot
Täyssähköauto
Harva asia on yhtä paljon muuttanut autoilevaa maailmaa kuin sähköistyminen. Itse sähköauto on lähes yhtä vanha keksintö kuin autokin, mutta akkutekniikan hidas kehitys on jarruttanut niiden yleistymistä.
Täyssähköauto sopii todella moneen käyttöön: sähköä tulee Suomessa lähes jokaisen parkkipaikan kulmalle omakotitaloista rivitaloihin ja kerrostaloyhtiöiden parkkiruutuihin asti, sen jälkeen on kyse siitä miten paljon vuorokaudessa auton akkuun pitää virtaa saada.
Vastaus on muuten, että yllättävän vähän. Suomalaiset ajavat keskimäärin 46 kilometriä vuorokaudessa, ja sadan euron hintaisesta Supersuko-seinäsähköpistokkeesta saa 12 tunnissa 72 kilometriä ajomatkaa. Latauksen vaatima teho tässä tilanteessa on hieman vähemmän kuin lohkolämmittimen ja sisätilan lämmittimen vaatima, joten massiivisiin sähköremontteihin on hyvin harvoin edes tarvetta.
Ainoat paikat missä latauksen järjestäminen on hankalaa, on tietysti kaupunkien katujen varsille autonsa vakinaisesti pysäköivien asukkaiden kohdalla.
Plussat
Sähköautot ovat monessa tapauksessa hyvin hiljaisia, ja sitä ne ovat erityisesti hitaissa kaupunkivauhdeissa. Nopeuden kasvaessa rengasmelu ohittaa nopeasti kaiken muun, kuten muissakin nykyautoissa. Maantienopeudessa sähköauto ei useinkaan ole hiljaisempi kuin vastaava polttomoottoriauto. Sähköauto on lähipäästötön, joten niiden käyttö parantaa hengitysilmaa kaupungeissa.
Sähköautolla ajaminen on myös hyvin edullista, silloin kun ajetaan kotona ladattavalla sähköllä. Sadan kilometrin lataaminen maksaa sähkösopimuksesta riippuen muutamasta kymmenestä sentistä ehkä viiteen euroon. Prosentuaaliset erot voivat olla hurjia, mutta euromääräisesti kotilataaminen on poikkeuksetta halvempaa kuin minkään nestemäisen polttoaineen tankkaaminen.
Miinukset
Sähköautot ovat melko painavia, joten ne kuluttavat renkaita, alustan komponentteja ja tietäkin enemmän kuin polttomoottoriautot. Sähköautojen tapauksessa ulkolämpötila ja sääolosuhteet vaikuttavat toimintamatkaan huomattavasti enemmän kuin polttomoottoriautojen tapauksessa, mutta tämä johtuu lähinnä sähköauton energiatehokkuudesta: pienikin nousu näkyy selvästi.
Sähköautojen ongelma on ehkä teknologian tietynlainen etsikkoaika: osa sähköautoista on erinomaisia kaikissa olosuhteissa, osa mainioita kesällä mutta epäonnistuvat monilla alueilla talviajossa.
Vielä toistaiseksi sähköautot myös maksavat enemmän kuin polttomoottoriautot: tosin tässä kohdassa ei kannata verrata ikinä saman mallin halvinta polttomoottoriversiota sähköautoversioon. Automalleissa, joissa on tarjolla sekä polttomoottori- että sähkövoimalinjoja, jälkimmäiset edustavat yleensä selvästi tehokkainta ja parhaiten varusteltua päätä mallistossa.
Mihin käyttöön?
Sähköauto sopii todella moneen käyttöön, mutta vaatii omistajaltaan tietynlaista adaptoitumista. Jos ajetaan pitkää matkaa, voi huolellisella reittisuunnittelulla päästä Lapista Etelä-Suomeen lähes yhtä nopeasti kuin polttomoottoriautolla. Toisaalta jos valitsee alleen pitkän matkan ajoon soveltumattoman sähköauton, saa matkaan menemään aikaa tolkuttoman paljon.
Samoin sähköautolla ajaminen ei ole erityisen edullista, jos eletään pelkästään hintavien pikalaturien varassa eikä suunnitella lataamista auton kannalta optimaalisesti. Toisaalta kotona lataamalla ja pitkälläkin matkalla autoa oikein käyttämällä saa kilometrikustannukset niin alas, että kokonaiskustannuserot polttomoottoriautoon kutistuvat olemattomiin.
Kannattaako vielä ostaa?
Kannattaa, mutta ei mitä tahansa sähköautoa. Kuten muissakin voimalinjavaihtoehdoissa, on tarjolla niin hyviä kuin huonojakin ratkaisuja, eikä pelkkä sähkötekniikka tee yhdestäkään autosta hyvää tai huonoa.
Sähköautojen kysyntä on kuitenkin varmasti nousujohteista, riippumatta siitä, että niiden tilausmääriin tuli tilapäinen notkahdus syksyllä 2022 kun sähkön hinta nousi rajusti ja sähkömarkkinaan tuli muutenkin selvää epävarmuutta.
Sähköauton tapauksessa kannattaa muistaa, että mainosmiesten puheista huolimatta ne eivät ole huoltovapaita: niissäkin on nimittäin liikkuvia osia.
Katso käytetyt sähköautot ja uudet sähköautot
Vetyauto
Yhdeksi tulevaisuuden tekniikaksi povattu ratkaisu ei ole välttämättä todellisuutta lähivuosina, jos koskaan. Vedyn ongelma on sen valmistuksen energiaintensiivisyys ja ajoneuvokäytössä sen monimutkaisuus. Vetyauto on käytännössä sähköauto, jossa iso akku on korvattu pienemmällä, johon sähkö tehdään polttokennossa vedyllä.
Plussat
Lähipäästötön vaihtoehto: pakoputkesta tulee pelkkää vesihöyryä, tankkaus kestää saman verran kuin polttomoottoriautolla ja sähkövoimalinjasta saadaan helposti reilu suorituskyky ulos, vähän samaan tapaan kuin ladattavissa sähköautoissa.
Miinukset
Tankkausinfraa ei tätä kirjoitettaessa ole Suomessa lainkaan, mutta hankkeita on vireillä ja vuoden - kahden päästä tilanne on varmasti jo hyvin toisen näköinen.
Vety on kaasuna ongelmallinen, sillä sen sataprosenttisen tiivis säilyttäminen on fyysisesti mahdotonta. Vetyautoilla ei siis voi ajaa esimerkiksi suljettuihin parkkihalleihin lainkaan. Ulkona säilytettävissä tai jatkuvasti liikkeessä olevissa autoissa tämä ei kuitenkaan ole ongelma, ja siksi esimerkiksi raskaaseen kalustoon vety voi olla paljon parempi vaihtoehto kuin henkilöautoihin.
Mihin käyttöön?
Vetyautojen sekä niiden infran kehittymättömyyden vuoksi on vielä mahdoton sanoa mihin käyttöön ne sopisivat Suomessa parhaiten. Euroopassa esimerkiksi Toyota Miraita käytetään taksiautona monin paikoin.
Kannattaako vielä ostaa?
Ei. Toisaalta tankkausinfran kehittymättömyys kulkee käsi kädessä autokannan pienuuden kanssa: muna-kana-tilanteesta on vaikea päästä eteenpäin.
Teksti: Arttu Toivonen
