Keväällä 2001 markkinoille tullut Peugeot 307 oli uuden korkean korimallin ensimmäisiä edustajia luokassaan. Malli osoittautui tasaiseksi kokonaisuudeksi. Vuotta myöhemmin tila-automaista ajattelua jalostettiin pitemmälle uusissa farmarimalleissa. Samaa autoa myydään kahtena versiona: Break on perinteinen farmari ja SW pyritään positioimaan kilpailijaksi tila-autoille, kuten Opel Zafiralle. Mallien erona on SW:n lasikatto ja muutama muu ulkonäöllinen yksityiskohta sekä SW:n kolme erillistä takaistuinta ja lisävarusteena kolmannelle penkkiriville lähinnä pienille lapsille soveltuvat kaksi istuinta.
307 SW on akseliväliltään 10 cm luokkansa parhaimmistoon tiloiltaan kuuluvaa 307:aa pitempi, joten takaistuintilat ovat erinomaiset. Kolme erillistä istuinta tosin hieman syövät tilaa kahden istuttaessa, kun istujat pakotetaan reunoille. Tarvittaessa keskimmäisen istuimen voi jättää kotiin ja asettaa kaksi istuinta väljemmin. Keskimmäinen istuin on kapea aikuiselle. Tavanomainen, yhtenäinen takaistuin olisi tilan hyödyntämisen kannalta parempi. Poikkeuksellisen leveät kynnykset haittaavat kulkua ja sotkevat housunlahkeet.
Tavaratila on saman kokoinen kuin luokan tilavimmissa, kuten Focuksen ja Astran farmarimalleissa. Takaovi tarjoaa erinomaisen väljän lastausväylän. Tavaratilaa saadaan kasvatettua siirtämällä takaistuimia eteenpäin tai luonnollisesti kaatamalla takaistuin. Takapääntuet ovat Peugeotin alaspainuvaa mallia, joten niitä ei tarvitse irroittaa istuinta kaadettaessa, mutta toisaalta ne ovat epämukavat takamatkustajille etenkin ala-asennoissaan. Myöskään etuistuimet eivät ole täysin onnistuneet. Selkänojan säätö on jostakin syystä portaallinen.
SW:n erikoisuus on lasikatto, joka tekee matkustamon valoisaksi. Auringon saa tarvittaessa piiloon tyylikkäästi sähköllä liikkuvalla suojalevyllä. Alumiinin näköiset ovenkahvat ja kattokaiteet ovat myös tyylikkäitä yksityiskohtia.
307-sarjan bensamoottorit ovat 1,4-, 1,6- ja 2,0-litraisia. Näistä SW:hen saa 1,6-litraista ja myöhemmin myös 2,0-litraista. 1,6-litraista voidaan normaalissa 307:ssä pitää kohtuullisen suorituskykyisenä, mutta SW:n paino alkaa olla liikaa. Ohituskiihtyvyys varsinkin viitosella jää melko vaatimattomaksi. Hinnanero 2,0-litraiseen on suuri mm. siihen sisältyvän ESP:n takia.
307 SW on normaalin 307:n tavoin vaivaton ajettava. Ohjaus on melko tunnokas ja keskittää hyvin. Aivan Focuksen tasolla ei kuitenkaan olla. Myös kaarreominaisuudet ovat kiitettävät. Moottoritien rampissa ajaa mielellään. Suuntavakavuutta ei voi 307:ssä moittia, ja ilmeisesti akselivälin pidennys vakauttaa kulkua entisestään. Myös kaupungissa 307 SW on vaivaton.
Jousitus on tukeva, mutta mukava. Suuret heitot menevät miellyttävästi, mutta ainakin yhden hengen kuormalla jousitus on pintakovempi kuin mitä tämän luonteisessa autossa pitäisi. Maltillisen rengasprofiilin (195/65-15) ansiosta häiritsevää tärinää ei ole lainkaan. 2,0-litraisessa mallissa 16-tuumaisilla pyörillä tilanne lienee huonompi. 1,6-litraisessakin ratakiskojen ja kaivonkansien ylitys aiheuttaa melkoisen kolinan, joka ilmeisesti osittain aiheutuu hattuhyllyrakennelmasta ja osittain jousituksesta.
Melutaso on tasaisesti ajettaessa eräs luokan hiljaisimmista. Hiljaisia autoja tässä luokassa ei olekaan, sillä ääntä on huomattavasti esim. Vectraa enemmän. 1,6-litraista 307:ää vaivaavat kuitenkin vedätyksessä kovin voimakkaana kuuluvat imuäänet. Myös moottorijarrutuksessa kuuluu jotakin ääntä, jonka lähdettä en pystynyt paikallistamaan.
SW:n varustus on hieman muita 307-versioita parempi. Olennaisin ero on ilmastointi, joka SW:ssä on vakiona. Kokonaisuutena varustelu on tavanomaisella ja riittävällä tasolla. Pääturvatyynyjä ei vielä tässä luokassa löydy monestakaan muusta autosta. Kaipaamaan jäin lähinnä ajotietokonetta.
Hallintalaitteista kytkin vaikuttaa hieman liian ylhäällä, mutta toimii miellyttävästi. Kokonaisuutena hallintalaitteet ovat selkeät, vaikka ne eivät ole aivan tyypilliset. Kojeautossa ollutta suurikokoiseen aukkoon sopivaa Blaupunktin soitinta ei kuitenkaan voi kehua selkeäksi.
Keulan arviointi on poikkeuksellisen vaikeaa. Myös loivassa olevat paksut pilarit ja puutteellisen näkymän tarjoavat peilit pudottavat käsitystä näkyvyydestä. Tuulilasin pyyhkimet toimivat vastakkain, mutta pyyhkivät suuren alueen.
Verhoiluvaihtoehtoja on useita. Koeajoauton verhoilu oli plyyshiä. Tällöin sisustus on yhdistelmä perus-307:n XS- ja XT-tasoja. Muut vaihtoehdot vastaavat XS:ää. Plyyshiverhoilu on 307 XR:n verhoilua tyylikkäämpi, mutta jotenkin laatuvaikutelma jää tavanomaisen tason alapuolelle. Materiaalivalinnat esim. muovien osalta eivät ole täysin onnistuneet. Myös edellä mainitut äänet laskevat laatuvaikutelmaa.
307 SW voidaan rinnastaa kokoluokkansa farmareihin. Tällöin se tarjoaa tavanomaista paremmat tilat ja luokkansa kärkijoukkoon kuuluvat ominaisuudet. Samaan hintaan ei äkkiä tule mieleen vaihtoehtoa, joka tarjoaa yhtä suuret tilat.
