Etusivu / Artikkelit / Koeajo: Honda CR-V – Hondan paras auto

Koeajo: Honda CR-V – Hondan paras auto

Henri Posa

Julkaistu: 9.4.2024 , Päivitetty: 10.4.2024 15.07

Hondan itseoikeutettu lippulaiva on suuri katumaasturi CR-V ja se on hintalappunsa mukaisesti myös merkkinsä paras tuote.

CR-V on ehtinyt kuin varkain jo kuudenteen sukupolveensa sitten vuoden 1995 ensiesittelynsä. Auto on kasvanut yli 10 senttimetriä edeltäjästä ja leveyttäkin on tullut senttimetri, mutta korkeudesta on onnistuttu kaventamaan hitunen.

Honda haluaa yhdistellä autossa korkean luokan matkustusmukavuutta, perinteisten matalampien mallien tarjoamaa ajettavuutta, välimallien tilaratkaisuja ja jopa jonkinlaista kelpoisuutta kestopäällysteiden ulkopuolelle.

Se on paljon pyydetty, joten tehtaan insinööreillä on ollut melkoinen kasa kompromisseja työpöydällä.

Hondan ohjaamo

Mittariston suunnittelussa on huomioitu heijastukset ja se on muutenkin helppolukuinen, vaikka tässä varustetasossa tukena on myös heijastusnäyttö.

Ohjauspyörässä on perinteiset painikkeet, joiden käyttö on helppoa. Näiden joukosta löytyy myös ohjauspyörän lämmitys. Hondan ajatuksena on vasemman puolan painikkeiden käskyttävän vasenta mittaristonäytön osaa ja oikean oikeaa.

Tietoviihdejärjestelmän 9-tuumainen kosketusnäyttö on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle kuljettajan näkökenttää. Android Auto ja Apple CarPlay toimivat langattomasti.

Lähes koko kojelaudan levyinen ritiläpaneeli on tyylikäs tapa sijoittaa ilmastoinnin suuttimet piiloon kaikkien näkyville. Sen alta löytyy perinteiset rullasäätimet ilmastoinnille, joita parempaa ratkaisua en ole vielä autoissa tavannut. Kaikki tärkeimmät lämmönhallinnan painikkeet, istuinlämmitystä myöden, löytyvät samasta paikasta.

Tämän lisäksi löytyy 3 kappaletta usb-c-pistokkeita, yksi usb-a ja langaton latausalusta. Tunnelmavalaistus on joidenkin kilpailijoiden diskovaloja hillitymmin toteutettu.

Käytettävyys on kaikkineen aivan loistavalla tasolla. Ainoastaan vaihteenvalitsin vaatii hieman totuttelua ja vie ehkä tavallaan hieman enemmän tilaa kuin olisi tarpeen. Mitään varsinaista vikaa siinäkään ei ole.

Isompi kritiikkiä aiheuttava asia on hieman hankala kuljettajaa avustavien järjestelmien säätäminen. Osaan ei pääse käsiksi lainkaan auton lähdettyä liikkeelle ja esimerkiksi “älykäs” nopeusavustin (ISA) on monia kilpailijoita hitaampi kytkeä pois päältä.

Onneksi varoituksen äänenvoimakkuutta voi säätää pienemmälle eikä se ole kaikkein häiritsevin.

Erinomaiset tilat

Istuin ei ole itsessään mitenkään loistava, mutta ainakin keskimittaiselle suomalaiselle miehelle ajoasento on kokonaisuutena ilahduttavan hyvä ja ohjauspyöränkin saa riittävän lähelle jalkojen joutumatta epämukavasti koukkuun.

Takaistuimia saa siirrettyä pituussunnassa ja lisäksi selkänojan kallistukselle löytyy säätömahdollisuus. Reisituki ei ole erinomainen, mutta harvassa on.

Takaovi muodostaa ison aukon ja takaistuin sijaitsee katumaasturimaisesti korkeammalla, joten lapsen laittaminen lastenistuimeen on erityisen helppoa. Takatilat ovat myös riittävän suuret kookkallekin lastenistuimelle.

Silti kontissa riittää pituutta lastenvaunuille, joka on enemmän kuin monessa katumaasturissa.

Samaan aikaan takapuskurin ylitys on todella lyhyt kontin aukeamiskohdasta ja vieläpä sen osalta mustaa muovia. Näiden ansiosta arjen kontin lastailut muuttuvat mukavaksi rutiiniksi.

Lähes 600 litran tavaratila on suuri, vaikka Bosen äänentoistojärjestelmä kaappaa muutaman litran. Itse asiassa etuvetoisessa lataushybridissä konttia riittäisi hulppeasti 617 litran verran.

Viimeistään nämä tilat tekevät tästä Hondasta erinomaisen perheauton.

Sulava hybridivoimalinja

Hondan kaksilitraisesta nelisylinterisestä Atkinson-syklin polttomoottorista on puristettu hieman lisää tehoa koko käyttöalueella.

Käytännössä Hondan hybridit liikkuvat suurimmassa osassa tilanteita kuitenkin sähkömoottorin voimalla, vaikka polttomoottori tekisikin sille sähköa parhaalla hyötysuhdealueellaan, ja sähkömoottorin lukemat kuulostavat tutuilta.

Auton huipputeho on 135 kilowattia (184 hv) ja vääntöä riittää 335 newtonmetriä. Tämä saadaan kuitenkin aiempaa tehokkaammin käyttöön kaksimoottorisen vaihteiston avulla ja se on mahdollistanut esimerkiksi huippunopeuden nostamisen.

Kuljettajan ei tarvitse asiasta välittää, sillä voimalinja toimii yhä monella tapaa loistavasti minkä tahansa hyvän automaattivaihteisen auton tavoin. Sulavasti toimiva voimalinja on yhä Hondan huippuosaamista.

Ainoastaan täyskaasukiihdytyksissä polttomoottori äityy huutamaan korkeilla kierroksilla eikä sekään ole kamala kokemus.

Näin suuri auto ei liiku bensiinillä enää aivan höyryillä, mutta sen huomioiden lukemat ovat varsin kohtuullisia. Keväisessä talvisäässä ajetun koeajon lopuksi ajotietokone näyttää lähes WLTP-lukemia 6,9 litran keskikulutuksella jokaista sataa kilometriä kohden.

Päivitetyn nelivetojärjestelmän myötä voimaa voidaan nyt ohjata aiempaa enemmän taka-akselille, jotta auto kääntyy innokkaammin.

Neliveto helpottaa sulalla vedellä päällystetyllä jäällä, jossa Honda suoriutuu ylämäkeen peruuttamisesta leikiten kitkarenkailla.

CR-V ei toki ole maastoauto, mutta tällä nelivedolla ja 20 senttimetrin maavaralla se mennee pidemmälle kuin ostaja raaskii uutta arvokasta autoaan tunkea.

Varsinaiseksi vetoautoksi tästä ei kuitenkaan ole, sillä jarruton vetomassa ei yllä edes 750 kilogrammaan, johon jarrullinen jää. Lataushybridimalli tarjoaa suuremmat luvut, mutta sitä ei saa nelivetoisena.

Järkevää ajettavuutta

Honda on kiinnittänyt erityistä huomiota ohjauksen ja etupään pyöräntuennan liikkuvien osien kitkan minimointiin. Varmaankin osin hionnan ansiosta CR-V:n ohjaus on nykyautoksi erinomainen ja tällä on vaikutusta esimerkiksi siihen kuinka virkeänä kuljettaja saapuu pitkän ajomatkan jälkeen perille.

Iskunvaimentimien toiminta säätyy herätteen taajuden mukaan, jotta saavutettaisiin parempi käytös erilaisissa tilanteissa. Lopputuloksena alustassa on pintapehmeyden perässä tiettyä jämäkkyyttä, vaikka lopulta isoimmissa heitoissa mukavuutta.

Tämä on varsin hienostuneen tuntuinen kokonaisuus, joka sopii Hondaan. Järkevästi hieman korkeamman rengasprofiilin renkaat auttanevat asiaa.

Kaikkein suurimpia kaarrenopeuksia, tai sitä kuuluisaa urheiluautomaista ajettavuutta, CR-V ei tarjoa – eikä tarvitse. Nyt ollaan tasapainoisen ajettavuuden äärellä, jossa auto viestii hienostuneesti kuljettajalle tekemisistään.

Isolla autolla on omamassaa 1 800 kilogrammaa eikä suinkaan yli 2 tonnia. Tässä suhteessa täyshybridin lataushybridejä ja sähköautoja pienempi akku auttaa.

Tältä puolelta rengasmelu on ehkä CR-V:n suurimpia heikkouksia, sillä kyseessä ei ole missään nimessä markkinoiden hiljaisin yli 60 000 euron auto. Ei CR-V silti varsinaisesti meluisa ole.

Hinnastoa tutkimaan

Edullisemmalla Elegance-varustetasolla tämä täyshybridi CR-V e:HEV 4WD irtoaa kaupasta noin 58 000 eurolla. Lisähintaa etuvetoiseen malliin kertyy yli 6 000 euroa.

Rehellisyyden nimissä sillä varustelulla pärjää hienosti. Tämä kalliimpi Elegance tuo mukanaan lähinnä adaptiiviset ajovalot, heijastusnäytön, avainkohtaisella muistitoiminnolla varustetun kuljettajan istuimen, lämmitettävät takaistuimet ja peruutuskamera päivittyy monikameranäkymäksi sekä äänentoisto Bosen järjestelmäksi.

Lataushybridi on valitettavasti tarjolla vain etuvetoisena noin 60 000 euron hintalapulla, joten nelivetoista lataushybridiä haluavan on katseltava muualle.

CR-V on järkevällä tavalla ajamisesta pitävälle henkilölle suunnattu katumaasturi, jos sellaista voi katumaasturista sanoa. Tilojen ansiosta se sopii loistavasti perhekäyttöön.