Etusivu / Artikkelit / Koeajo: Peugeot 508 PSE on auto omassa luokassaan

Koeajo: Peugeot 508 PSE on auto omassa luokassaan

Jaakko Isoniemi

Julkaistu: 27.10.2023 , Päivitetty: 27.10.2023 14.30

Vuoden kauneimpana autona palkittu leijonaperheen ykkösmalli on freesattuna vieläkin kauniimpi ja aivan upea ajettava.

Koeajo: Peugeot 508 PSE on auto omassa luokassaan

Kauneus on katsojan silmässä ja harva farmari varsinaisesti hivelee silmää, mutta ranskalaisleijonan suunnittelutiimi voi taputella itseään selkään. Peugeot on hiljattain uudistanut malli-ilmettään eikä viisivuotias 508:n toinen sukupolvi ole jäänyt tästä paitsi.

Erottuvin tekijä on kolmikyntisen valodesignin saanut keula ja myös perävalojen ilme on muuttunut. Ilmestymisvuonnaan 2018 auto voitti vuoden kauneimman auton tittelin ja nyt kasvojenkohotuksen myötä ainakin allekirjoittaneen mielestä malli on vieläkin upeampi. Onhan tämä saatavilla myös ehkä vieläkin hienompana sedanina, mutta ei farkku sille juuri häviä, jos yhtään. Yleisesti ottaen Stellantiksella tehdään tältä osin oikeita asioita, sillä myös hiljan koeajamani Opel Astra ihastutti kosmetiikaltaan.

Malliston ylhäisin tuote on tämä 508 PSA eli Peugeot Sport Engineered -versio, joka junttaa tienpintaan neljällä pyörällä 360 hevosvoimaa ja yli 500 Newtonin väännön yhden poltto- ja kahden sähkömoottorin voimin. Urheilullisuutta siis haetaan, mutta löytyykö sitä?

Kuskille tehty

Paketti tuntuu ajossa melko viiveettömältä, joskaan ei aivan sähköautomaisen välittömältä, varsinkaan silloin kun polttomoottori on unessa ja kuski haluaa ottaa kaiken voiman irti. Kun 1,6-litrainen turbomoottori taas on mukana, meno on aika sähäkkää.

Eikä sporttisuus siihen suinkaan lopu, sillä auton alusta toimii aivan mahtavasti ja syttyy loistoonsa sivuttais-G-voimien kasvaessa. Ketterää vaikutelmaa vielä korostaa hyvin toimiva ja melko tunnokas ohjaus sekä aika pieni ratti. Lähemmäs kahteen tonniin paisuneen massan toki huomaa, mutta mikäs ajellessa, sillä kaarrepitoa helpottavat vakiona tehtaalta mukana tulevat Michelin Pilot Sport 4S -renkaat.

Vaihteiston toiminta on kohtalaisen hyvää ja kuskin penkillä vaihtoihin ei juuri kiinnitä huomiota. Tosin Sport-ajotilassa polttomoottori tykkää ulvoa korkeilla kierroksilla, jolloin vaihteenvaihdon huomaa ainakin metelin muuttumisesta.

Arkiajossa sähkömoottoreistakin löytyy ihan riittävästi potkua ja Comfort-asetuksella alusta on varsin mukava, mitä ei voi monesta vastaavanlaisesti viritellystä tehoautosta sanoa.

Yksinkertaisesti tiivistettynä auto toimii ja sillä on kiva ajaa.

Lisäbonuksena mainittakoon, että turhat kilkatukset suorastaan loistavat poissaolollaan eikä mikään häiritse keskittymistä.

Ihanat istuimet

Sisäpuolelta tarkasteltuna parasta antia ovat niin sanotut AGR-penkit, jotka saa säädeltyä ihan taatusti oikeaan asentoon, tukea piisaa ja hierontatoiminto löytyy vakiona.

Kovin kummoisia mullistuksia sisältä ei ainakaan omaan silmääni osunut, mitä nyt vaihdekeppi on muutettu pikkukytkimeksi. Yleisfiilis on varsin hieno, tummanharmaan puuviilun ja keltaisten tikkausten kanssa.

Etujakkaroiden hyvyys ei valitettavasti ulotu takapenkille, joka jättää toivomisen varaa. Lattia on aika korkealla eli istuinmukavuus ei pidempikoipisella ole paras mahdollinen ja jopa polvitila loppuu nopeasti kesken. Vilkaisu mittoihin selittää toki tätä, mutta yllätys on suuri, jos kuvittelee astuvansa kookkaaseen autoon.

Keskikonsolin kanssa on niin ikään vähän haastavaa, sillä kännykälle tarkoitettu tila on edessä ja alla, mihin en itse kuuna päivänä luuriani kurottelisi. Aukeava lokero toki toimii, mutta ei ehkä mahdu puhelinmallista riippuen sulkeutumaan. Kyynärnojan alla sentään on ihan kohtalaisesti säilytystilaa.

Ikä näkyy keskellä

Valitettavaa kyllä, käytettävyys on se kohta, mihin tämä auto kompastuu. Keskinäytön kanssa puljaaminen on yritetty tehdä helpoksi fyysisillä pikanäppäimillä, mutta niiden logoja on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen järjestelmä tuntuu vanhalta. Se ei ole erityisen nopea saati responsiivinen ja painikkeiden runsaudesta huolimatta esimerkiksi lämpötilan säätö on jätetty ruudun varaan.

Vaikutelmaa korosti vielä mahdollisesti omaan kännykkääni tai sen Bluetoothiin liittyvä bugi: ratin rulla ei yhdellä nykäyksellä hypännyt seuraavaan biisiin, vaan teki jotain vanhan CD-soittimen shufflea muistuttavaa. Sain katsella ruudulta kappaleiden vaihtumista hetken aikaa ennen kuin systeemi viimein alkoi, ehkä 10-20 kappaletta listalla eteenpäin, jotain biisiä soittaa.

Vaihdelapojen sijainti on myös hämmentävä. Koko varusteen olemassaolo on toki autossa kuin autossa vähän hämmentävä, jos ei ole kyse puhtaasta rataohjuksesta, mutta vielä turhemmaksi ne muuttuvat silloin, kun ne eivät käänny ohjauspyörän mukana ja varsin lyhyinä niihin yltäminen on ohjauskulman kasvaessa vähintäänkin haastavaa. Lisäksi systeemi palaa hyvinkin nopeasti takaisin automaatioon.

Ratissa painikkeita on vähänlaisesti. Makuasia taas on, haluaisiko vakionopeudensäädintä operoida ratin painikkeista, mutta mielestäni omaan viikseensä viedyt napit ovat toimiva ratkaisu heti kun ne ovat lihasmuistissa.

Ohjaamossa kyllä viihtyy kivasti. Peugeotin ”i-Cockpit” on hyvin suunniteltu ja korkealla sijaitseva mittaristo on mieleeni.

Kehuja voi antaa myös varustelusta, sillä Peugeotin lippulaivaan on lastattu ihan alkaen-hinnasta lähtien kaikki herkut.

Tyystin eri asia sitten on, kenelle tämä auto on tällaisen reilun 70 000 euron rahasumman arvoinen. Pari vuotta sitten auto muuten maksoi noin 10 prosenttia vähemmän kuin tänä päivänä. Kasvojenkohotuksessa akun koko on kasvanut parilla kilowattitunnilla ja toki pieniä muutoksia on tapahtunut, mutta äkkiseltään mitään kovin merkittävää hinnannousua selittävää ei löytynyt. Yleinen inflaatio sitten varmaan.

Autohan on sikäli mielenkiintoisessa lokerossa, että sille on todella vaikea löytää suoria kilpailijoita. Sporttinen nelivetolataushybridifarkku D-segmentissä on aika outo lintu, joka toivon mukaan löytää ostajakuntansa. Sen verran kiva uuden leijonaperheen ja etenkin sen parhaan mallin ulkoasu on. Toki jos latausmahdollisuudet ovat kunnossa voi tässä hintakategoriassa jo esittää kysymyksen, miksi ei sijoittaisi täyssähköautoon. Ainakin Kia EV6 GT ja BMW i4 olisivat kovia kilpakumppaneita.

Peugeot 508 SW PSE

Hinta alk.: 71 097 € (koeajoauton hinta 72 648€, ainoa lisävaruste oli kattoluukkupaketti)

Tehdastakuu: 3 vuotta / 100 000 km

Akkutakuu: 8 vuotta / 160 000 km

Tekniikka

Moottorit: 4-sylinterinen bensaturbo ja kaksi kestomagnetoitua synkronimoottoria

Polttomoottorin teho: 147 kW (200 hv) @6000rpm

Vääntömomentti: 300 Nm @3000rpm

Iskutilavuus: 1 598 cm3

Sähkömoottorien tehot: edessä 81 kW (110 hv), takana 83 kW (113 hv)

Kokonaisteho: 265 kW (360 hv)

Vääntömomentti: 520 Nm